Kauppa ja sopimus

Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus

Julkaistu: 01.08.2012

Asianajaja Kimmo Kariola, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, kimmo.kariola@teperi-law.fi

Oikeudenkäyntiasiakirjat ovat oikeudenkäynnin julkisuudesta annetun lain ja oikeudenkäynnin julkisuusperiaatteen vuoksi julkisia, ellei tuomioistuin toisin määrää. Jokaisella on oikeus saada tieto julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta. Jos asiakirja sisältää salassa pidettävää tietoa, tiedon saa asiakirjan julkisesta osasta. Julkiset asiakirjat on saatavissa tuomioistuimen kansliasta.

Oikeudenkäyntiasiakirjat tulevat julkisiksi siitä ajankohdasta, kun asia on ollut esillä suullisessa käsittelyssä tai, jos asiassa ei toimiteta suullista käsittelyä, kun asiasta on annettu ratkaisu. Tuomioistuimen ratkaisun sisältävät oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia ratkaisun antamisen jälkeen tai kun asiakirjat ovat asianosaisen saatavissa. Tuomioistuimella on mahdollisuus määrätä, että oikeudenkäyntiasiakirja tulee julkiseksi vasta myöhemmin, jos julkisuus todennäköisesti aiheuttaisi asiaan osalliselle vahinkoa tai kärsimystä eikä asiakirjan julkiseksi tulemiselle ole painavaa syytä.

Oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä salassa siltä osin kuin se sisältää:

  1. tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta taikka aiheuttaisi merkittävää vahinkoa tai haittaa Suomen kansainvälisille suhteille tai edellytyksille toimia kansainvälisessä yhteistyössä;
  2. arkaluonteisia tietoja henkilön yksityiselämään, terveydentilaan, vammaisuuteen tai sosiaalihuoltoon liittyvistä seikoista;
  3. tietoja rikoksen uhrista, jos tiedon antaminen loukkaisi rikoksen uhrin oikeuksia tai hänen muistoaan tai läheisiään;
  4. tietoja rikoksesta syytetylle tehdystä oikeuspsykiatrisesta mielentilatutkimuksesta, nuoresta rikoksentekijästä laaditusta henkilötutkinnasta, nuorisorangaistuksen toimeenpanosuunnitelmasta, vankeusrangaistuksen sijasta suoritettavan yhdyskuntapalvelun soveltuvuusselvityksestä, pitkäaikaisvankien vapauttamismenettelyä varten annetusta lausunnosta tai rikosrekisteristä;
  5. todistajan, asianomistajan, asianosaisen taikka rikosilmoituksen tai lastensuojeluilmoituksen tekijän salassa pidettäviä yhteystietoja, jos näiden tietojen antaminen vaarantaisi todistajan, asianomistajan tai asianosaisen tai ilmoituksen tekijän turvallisuutta, etuja tai oikeuksia
  6. asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön ilmoittamasta salaisesta puhelinnumerosta samoin kuin asiakirjat, jotka sisältävät tiedon henkilön kotikunnasta ja hänen siellä olevasta asuinpaikastaan tai tilapäisestä asuinpaikastaan samoin kuin puhelinnumerosta ja muista yhteystiedoista, jos henkilö on pyytänyt tiedon salassapitoa ja hänellä on perusteltu syy epäillä itsensä tai perheensä terveyden tai turvallisuuden tulevan uhatuksi;
  7. tietoja tuomioistuimen neuvottelusta.

Tuomioistuin voi asianosaisen pyynnöstä tai erityisestä syystä muutoinkin päättää, että oikeudenkäyntiasiakirja on pidettävä tarpeellisin osin salassa. Asiakirjan salassapidon edellytyksenä on tällaisissa tapauksissa se, että asiakirja sisältää muussa laissa salassa pidettäviksi säädettyjä tietoja, joiden julkisiksi tuleminen todennäköisesti aiheuttaisi merkittävää haittaa tai vahinkoa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty.

Salassapito ei ole täysin ehdotonta. Tuomioistuin voi päättää kohtien 2-6 sisältävien tietojen osalta, että oikeudenkäyntiasiakirjat ovat julkisia joko osaksi tai kokonaan asiaan liittyvän painavan yleisen tai yksityisen edun vuoksi. Henkilö voi myös pyytää itse, että kyseisiä tietoja ei pidetä salassa. Rikosasioiden osalta tiedot eivät ole salassa pidettäviä, jos siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen rikosoikeudelliseen arviointiin, jollei tuomioistuin toisin määrää.

Kohdissa 2 ja 4 salassa pidettäväksi säädetyn oikeudenkäyntiasiakirjan salassapitoaika on 60 vuotta ja 7 kohdassa salassa pidettäväksi säädetyn oikeudenkäyntiasiakirjan salassapitoaika 80 vuotta. Muiden kohtien osalta salassapitoaika on 25 vuotta. Asianosaisen pyynnöstä salassa pidettäväksi määrätyn asiakirjan salassapitoaika on enintään 60 vuotta, kun määräys annetaan yksityiselämän suojaamiseksi, ja enintään 25 vuotta, kun määräys annetaan muun syyn perusteella.

Salassapitoaika lasketaan siitä, kun asia on tullut vireille tuomioistuimessa. Salassapitoaikaa voidaan jatkaa salassapitoajan päätyttyä, jos oikeudenkäyntiasiakirjan julkiseksi tulemisesta aiheutuisi todennäköisesti merkittävää haittaa niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty tai määrätty. Tuomioistuin voi pidentää salassapitoaikaa hakemuksesta enintään 60 vuodella.

Tuomioistuimen ratkaisu on aina julkinen, ellei sitä ole määrätty salassa pidettäväksi. Salassa pidettäväksi määrätystä ratkaisusta on laadittava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on synnyttänyt huomattavaa kiinnostusta julkisuudessa. Julkinen seloste sisältää pääpiirteittäisen selostuksen asiasta ja ratkaisun perusteluista. Erityisen arkaluonteista henkilön yksityiselämään liittyvää rikosta koskeva julkinen seloste on julkistettava niin, että asianomistajan henkilöllisyys ei paljastu.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Perusteettoman edun palautus

Henkilön saadessa perusteetonta etua toisen kustannuksella, tämä etu voidaan vaatia takaisin perusteettoman edun palautuksena. Perusteettoman edun palautus ei tarkoita samaa kuin vahingonkorvaus.

Lue artikkeli

Artikkelit

Pakko, petollinen viettely ja kiskonta

Sopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.

Lue artikkeli

Artikkelit

Velan vanhentuminen

Velan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista ajan kulumisen ja osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumista säätelee laki velan vanhentumisesta. Laki antaa yleiset säännökset velan vanhentumisesta, joista ei voida poiketa velallisen vahingoksi.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.