Asianajaja Martti Lepistö, Seinäjoki, Asianajotoimisto Ristikangas, Kinnunen & Koskinen Oy, martti.lepisto@ristikangas.fi
Luottokortit ovat yleistyneet maksuvälineenä selvästi viime vuosien aikana. Seuraavaan on koottu muutamia oikeudellisia kysymyksiä koskien luottokortteja:
Luottokortin käyttöoikeus on ehdottoman henkilökohtainen – vain luottokortin nimetyllä omistajalla on oikeus käyttää luottokorttia, eikä hän voi luovuttaa luottokorttiaan toisen henkilön käyttöön.
Luottokorttia koskevan sopimuksen tulee olla kirjallinen, kun luoton hankkijana on kuluttaja. Muutoin sopimukselle ei ole määrämuotoa. Yleisiä sopimuskohtia ovat mm. luoton takaisinmaksua ja enimmäismäärää koskevat ehdot. Luotonhakijalta edellytetään sopimuksen ehtojen saantia tietoonsa sekä niiden hyväksymistä.
Mikäli henkilö ylittää luottokorttiinsa sovitun luoton enimmäismäärän syyllistyy hän maksuvälinepetokseen. Luoton maksimimäärän ylittämisen lisäksi edellytetään sitä, että luoton ylittäjällä ei ylityshetkellä ole tarkoitusta välittömästi korvata luottorajan ylitystään. Maksuvälinepetoksen rangaistuksena tulee kyseeseen sakko tai vankeus enintään kahdeksi vuodeksi. (Maksuvälinepetos kattaa myös muita tekomuotoja kuin edellä mainitun.)
Kulutusluoton – luoton joka on myönnetty kulutushyödykkeiden ostamista varten – on säädetty ns. visa-vastuusta. Tällöin mikäli kulutushyödykettä ostettaessa kaupan myyjä syyllistyy sopimusrikkomukseen eikä esim. luovuta myytyä tuotetta, ei ostaja ole velvollinen maksamaan myöskään luottokorttiyhtiölle kaupassa käyttämäänsä luottoa. Luottokorttiyhtiöllä nähdään olevan paremmat edellytykset painostaa sopimusta rikkonutta elinkeinonharjoittaja kuin yksittäisellä asiakkaalla, sillä sen on verkottunut elinkeinonharjoittajan kanssa lottokortin hyväksymistä maksuvälineenä koskevin sopimuksin.
Kun myyjä on sitoutunut vastaanottamaan kyseisiä luottokortteja maksuvälineenä, ei hän voi kieltäytyä vastaanottamasta korttia. Myytävän tuotteen hintaan ei voida myöskään asettaa ns. provisiota, mikäli kuluttaja käyttää luottokorttia esim. käteisen sijaan.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.