Kauppa ja sopimus

Milloin myyjä on viivästynyt myydyn tavaran luovutuksessa?

Julkaistu: 17.12.2012

Asianajaja Ilkka Syrjänen, As:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy, Tampere, ilkka.syrjanen@lss-oy.com

Mikäli myytyä tavaraa ei luovuteta ostajalle lainkaan tai luovutus tapahtuu liian myöhään , eikä myöhästyminen johdu ostajasta tai ostajan puolelta olevasta syystä, on myyjä viivästynyt suorituksessaan. Kyseinen sääntely ilmenee Kauppalaista, jota sovelletaan irtaimen omaisuuden kauppaan yritysten välillä tai vastaavasti yksityisten henkilöiden välillä. Periaate koskee myös kuluttajakauppaan, jossa osapuolina ovat elinkeinoharjoittaja ja kuluttajana toimiva yksityishenkilö ja jota säännellään tarkemmin Kuluttajansuojalaissa.

Myydyn tavaran oikea luovutustapa

Jotta myyjän suorittama myydyn tavaran luovutus on tapahtunut lainmukaisesti on luovutuksen täytynyt tapahtua oikeassa luovutuspaikassa ja oikeana luovutusajankohtana. Luovutuspaikan suhteen vallitsee kaupan osapuolten sopimusvapaus, mutta sopimusvapautta kohtaan toissijaisesti ja täydentävästi sovellettavaksi tulevat Kauppalain(KL) ja Kuluttajansuojalain(KSL) säännökset. Kun luovutuspaikasta ei ole sovittu on kyseessä edellä mainittujen säädösten mukaan noutokauppa – kuluttaja noutaa tavaran myyjän toimipaikasta. Mikäli myyjällä ei ole liikepaikkaa, on myyjän kuluttajakaupassa KSL:n mukaan lähetettävä tai kuljetettava tavara ostajalle. KL:n mukaan ostajan on puolestaan noudettava tavara myyjän kotipaikasta. (Kauppalain mukaan jos oli tiedossa, että myyty tavara oli jossain muussa paikassa kaupantekohetkellä, on se noudettava sieltä.) Luovutusajankohdan suhteen vallitsee niin ikään sopimusvapaus. KSL:n mukaan mahdollista on sopia luovutuksesta määrättynä ajankohtana, vaadittaessa tai viipymättä. Mikäli luovutusajankohdasta ei ole sovittu, on myyty tavara sekä KSL:n että KL:n mukaan luovutettava kohtuullisessa ajassa kaupanteosta.

Milloin myydyn tavaran luovutus on tapahtunut

Myyty tavara on luovutettu kun sen hallinta on siirtynyt ostajalle, mikä käy ilmi sekä Kuluttajansuojalaista että Kauppalaista. Mikäli tavaraa kuljettaa itsenäisesti toimiva rahdinkuljettaja on kuluttajakaupassa luovutus tapahtunut vasta kun ostaja on saanut tavaran hallintaansa. (Liikekaupan osalta luovutus on tapahtunut, kun tavara on luovutettu itsenäisen rahdinkuljettajan hallintaan.)

Mikäli kuluttajakaupassa on osana kauppaa kuulunut tavaran asennus tai kokoonpano kuluttajan luona, on luovutus myyjän viivästystä arvioitaessa tapahtunut vasta kun asennus tai kokoonpano on suoritettu loppuun sopimuksen mukaan.

Myyjän velvollisuutena ns. noutokaupassa on, että myyjällä on ollut tavaran luovutusvalmius luovutusajankohtana. Kuljetuskaupan suhteen myyjän velvollisuutena on, että kuljetus on saapunut perille luovutusajankohtana ja tavara on ollut konkreettisesti luovutettavissa. (Liikekaupassa mahdollisesti luovutus itsenäiselle rahdinkuljettajalle täyttää jo myyjän luovutusvelvollisuuden.)

Samanaikaisuuden periaate

Myyjällä ei ole velvollisuutta luovuttaa myymäänsä tavaraa ennen kuin ostaja maksanut kauppahinnan. Myyjä ei näin syyllisty viivästykseen pidättäytyessään tavaran luovutuksesta mikäli ostaja ei ole maksanut kauppahintaa luovutusajankohtaan mennessä. Poikkeuksena kun ostajalle on myönnetty luottoa tai maksunlykkäys, on myyjän luovutettava tavara luovutusajankohtana, vaikka koko kauppahintaa ei olekaan maksettu.

Myyjän viivästyminen

Myyjä on syyllistynyt viivästymiseen tavaran kaupassa siis silloin, kun edellä mainitut oikean luovutuksen kriteerit eivät ole täyttyneet – myytyä tavaraa ei luovuteta ollenkaan tai luovutus myöhästyy. Myyjä ei syyllisty viivästymiseen jos asianmukainen luovutus ei ole onnistunut ostajasta johtuvasta syystä; ostaja ei ole esimerkiksi noutanut tavaraa noutokaupassa ajoissa. Myyjän viivästymistä arvioidaan objektiivisesti. Tästä johtuen ei ole väli mistä myyjän viivästyminen on johtunut. Myyjä syyllistyy viivästymiseen vaikka viivästyminen johtuisikin myyjän vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolisesta seikasta.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Omistuksenpidätys- ja takaisinottoehdosta

Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.

Lue artikkeli

Artikkelit

Tavaran virhe kauppalain mukaan

Kauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.

Lue artikkeli

Artikkelit

Vuokranantajan oikeus purkaa vuokrasopimus

Toistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.