Käsirahan antamalla henkilö on tehnyt tarjouksen asunnon ostamisesta. Käsirahalla on ikään kuin tarjousta vahvistava tehtävä.
Käsirahan saanut myyjä puolestaan lupaa, ettei myy asuntoa jollekulle muulle. Myyjä ei saakaan ottaa asunnosta vastaan toista käsirahaa taikka tarjousta, ennen kuin tämä on palauttanut ensin saamansa käsirahan takaisin sen antajalle. Palauttamisen vaihtoehtona käy muu toimi, jonka seurauksena käy selväksi ostotarjouksen tehneelle, että käsiraha tullaan palauttamaan.
Käsiraha luetaan osaksi asunnon kauppahintaa.
Jos myyjä hylkää tarjouksen, tulee myyjän palauttaa käsiraha takaisin sen antaneelle ostajaehdokkaalle. Jos sen sijaan kappa ei toteudukaan myyjästä johtuvasta syystä, vaikka siitä on myyjän kanssa sovittu käsirahaa annettaessa, tulee myyjän korvata käsirahan suuruinen summa ostajalle. Korvaus maksetaan siis käsirahan palautuksen lisäksi.
Ostajan vetäytyessä kaupasta, saa myyjä pitää saamansa käsirahan.
Mikäli myyjä on ottanut vastaan useita käsirahoja samasta asunnosta, eivät ostotarjousten tekijät ole sidottuja tarjoukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että he voivat rauhassa vetäytyä kaupasta ja saavat käsirahansa takaisin.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.