Asianajaja Kimmo Salo, Kouvola, As:tsto Salo & Salo Oy, kimmo.salo@kimmosalo.fi
Huutokaupassa on voimassa hieman erilaiset säännöt kuin muussa kaupanteossa yleensä. Lähinnä annettua tarjousta ja sen hyväksymistä koskevat säännöt poikkeavat normaalisti kaupankäynnissä noudatettavista säännöksistä.
Tämä on käytännön sanelema asia, sillä onhan huutokauppa jo tilanteena erilainen tavalliseen ostajan ja myyjän välillä käytävään neuvotteluun verrattuna.
Huutokauppa on toimitus, jossa huutokauppaa toimittava henkilö kehottaa tilaisuuteen saapuneita henkilöitä tekemään tarjouksia yleensä nostohuudoin. Henkilön täytyy siten korottaa edellisen tarjouksen tekijän tarjousta päästäkseen kauppoihin. Jos esim. jotain työurakkaa tarjotaan tehtäväksi huutokaupalla, tehdään tarjoukset laskuhuudoilla. Tällöin saadakseen urakan henkilön täytyy tehdä alhaisempi tarjous kuin edellisen tarjouksen tekijä. Olipa kyseessä kumpi tahansa muoto, tarjous hyväksytään vasaran lyönnillä tai vastaavasti.
Huuto, eli tehty suullinen tarjous, sitoo tarjouksen tekijää kunnes huutokauppa on päättynyt ko. esineen kohdalta. Näin on tapahtunut, kun jokin huuto on myyjän puolelta hyväksytty. Tarjouksen tekijä (huutaja siis) vapautuu tarjouksestaan myös silloin, kun joku toinen henkilö on tehnyt korkeamman tarjouksen, jota ei ole hylätty.
Korkeimman tarjouksen tekijällä on yleensä oikeus heti tietää hyväksytäänkö vai hylätäänkö hänen tarjouksensa. Myyjä voi tosin pidättää itselleen miettimisaikaa, mutta yleensähän näin ei ole.
Jos huutokaupan tarkoituksena on joka tapauksessa myydä jokin esine, myyjä on velvollinen myymään esineen korkeimmasta tarjotusta hinnasta. Muussa tapauksessahan myyjä voi hylätä korkeimman tarjouksen, jos ei pidä hintaa tarpeeksi hyvänä. Yleensä huutokauppailmoituksesta on nähtävissä huutokaupan luonne, ja mainittu myyntitarkoitus.
Jos lopulta käy niin, että kaksi henkilöä tekee samansuuruisen korkeimman tarjouksen, saa myyjä valita kummalle myy. Näin käynee harvemmin, sillä tosiostaja nostanee tarjoustaan hieman päästäkseen korkeammalle kuin kilpailijansa.
Kauppalaissa on kaksi merkittävää huutokauppa koskevaa säännöstä. Kun kauppa huutokaupassa syntyy, katsotaan tavara myydyksi “sellaisena kun se on”, ja ostaja ei tässä tapauksessa ole oikeutettu minkäänlaiseen hinnanalennukseen tavarassa olevan virheen perusteella. Mainittu koskee ainoastaan käytettynä myytyä tavaraa. Täysin ilman oikeuksia ostaja ei luonnollisestikaan ole, vaan hänellä säilyy tietty oikeus vedota tavaran virheellisyyteen. Oikeus on kuitenkin suppeampi, kuin tavallisessa kaupankäynnissä.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.