Kun julkisen hankintamenettelyn yhteydessä on menetelty lain, EU:n lainsäädännön tai Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti, markkinaoikeus voi julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (Hankintalaki, HankL, 1397/2016) 154 §:n perusteella määrätä hankintayksikölle joko yhden tai useamman seuraamuksen. Seuraamusvaihtoehtoihin kuuluvat hankintayksikön päätöksen kumoaminen osaksi tai kokonaan, kielto soveltaa hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä menettelyä, virheellisen menettelyn korjaamista koskevan velvoitteen määrääminen, hyvitys- ja seuraamusmaksu, tehottomuusseuraus sekä hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuskauden määrääminen päättymään määrätyn ajan kuluttua.
HankL 155 §:ssä säännelty hyvitysmaksu on vahingonkorvaustyyppinen seuraamus, joka suoritetaan asianosaiselle sellaisen hankintamenettelyssä tapahtuneen virheen perusteella, jota ilman hakijalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Ilman erityistä syytä maksun suuruus ei saa ylittää 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Erityiseksi syyksi voidaan katsoa esimerkiksi menettelyn erityinen moitittavuus ja virheen valittajalle aiheuttama vahinko. Sen sijaan valtiolle suoritettava seuraamusmaksu on rangaistuksenluontoinen taloudellinen seuraus, jonka markkinaoikeus voi määrätä silloin, kun se on jo määrännyt tehottomuusseuraamuksen, hankintamenettelyyn liittyvää odotusaikaa ei ole noudatettu, hankintasopimus on jo tehty, vaikka hankinta-asia on saatettu markkinaoikeuden ratkaistavaksi, tai kun markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvästä pakottavasta syystä määrännyt tehottomuusseurausta.
Hankintalain 56 §:ssä tarkoitetun tehottomuusseuraamuksen seurauksena hankintapäätös muuttuu vaikutuksettomaksi. Samanaikaisesti markkinaoikeus voi kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan, kieltää soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä menettelyä tai velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Koska tehottomuusseuraamus on verrattain ankara, on sen käyttö rajoitettu koskemaan ainoastaan EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja kolmessa tilanteessa: laittoman suorahankinnan seurauksena, jos hankintasopimuksen odotusaika on laiminlyöty ja hankintayksikkö on tehnyt myös jonkun muun valittajan mahdollisuuksiin saada hankintasopimus vaikuttaneen virheen, tai jos hankintasopimus on solmittu siitä huolimatta, että hankinta-asia on saatettu markkinaoikeudelle ratkaistavaksi.
Seuraamuksen määrääminen voi tapahtua markkinaoikeuden omasta aloitteesta tai lain 141 §:n mukaisesti Kilpailu- ja kuluttajaviraston esityksestä. Tuomioistuimelle on annettu harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä, mutta sen on aina päätöksiä tehdessään huomioitava tehokkaan oikeussuojan toteutuminen ja hankintalain tavoitteet sekä arvioitava, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisen oikeussuojan toteutumiseen. Seuraamuksia voi määrätä samassa asiassa useammankin, mutta niiden yhteisvaikutus ei saa muodostua hankintayksikön tai sen sopimuspuolen kannalta kohtuuttomaksi. Markkinaoikeudella ei myöskään ole valtaa esimerkiksi määrätä hankintayksikköä valitsemaan tiettyä tarjoajaa valitun asemasta. Moninaisen seuraamusvalikoiman lisäksi hankintalain 160 §:n perusteella kiellon tai muun edellä mainitun velvoitteen tehosteeksi voidaan asettaa uhkasakkolain mukainen uhkasakko.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.