Asianajaja Jari Kääriäinen, Iisalmi, As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net
Avoin kauppa on kyseessä silloin, kun myyjä on sidottu tehtyyn kauppaan, mutta ostajalla on oikeus saada tavara haltuunsa ja harkita hyväksyykö hän kaupan vai ei.
Ostajalle annetaan siis tietty aika harkita haluaako hän tavaran vai ei. Menettely on yleistä kuluttajakaupassa, jossa myyjä haluaa palvella ostajaa mahdollisimman hyvin saadakseen kaupat syntymään. Ostajalla onkin hyvä tilaisuus tutustua tavaraan ja harkita sen käyttökelpoisuutta omiin tarkoituksiinsa esim. kotonaan. Menettely on yleensä sellainen, että ostaja maksaa tavaran myyjälle normaalisti ja saa tavaran itselleen. Jos ostaja ei tavaraa haluakkaan pitää, hän palauttaa sen myyjälle ja saa rahansa takaisin.
Ainoa kauppalaissa oleva avointa kauppaa koskeva säännös määrää vastuunjaosta. Säännöksen mukaan tavara on ostajan vastuulla niin kauan kunnes se palautetaan. Tämä on luonnollisesti ainoa tapa, jos avointa kauppaa tahdotaan käyttää. Ostaja pystyy pitämään tavarasta huolta hallintansa aikana, ja joutuu siis myös vastaamaan tavaraan tuona aikana tulleista virheellisyyksistä. Yleensähän ostaja tekee päätöksensä suhteellisen nopeasti, jolloin ongelmia ei tässä suhteessa pääse esiintymään kovinkaan runsaasti.
Yleensä avoimessa kaupassa sovitaan nimenomaisesti se aika, jonka kuluessa ostajan tulee päätöksensä tehdä. Aika on vapaasti osapuolten sovittavissa, mutta vaihtelu lienee muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Ajan pituuteen vaikuttaa luonnollisesti tavaranlaatu, ostajan ja myyjän välinen suhde jne. Voitaisiin ajatella, että ostajan tulisi ilmoittaa päätöksestään viivyttelemättä myyjälle. Tällaista säännöstä ei kauppalakiin ole sisällytetty, mutta menettely lienee hyväksyttävissä myös ostajan puolelta.
Avointa kauppaa ei siis määrittele kuin yksi nimenomainen säännös vastuunjaosta. Kaupan sitovuus yms. seikat tulevatkin arvioitavaksi sopimusoikeudellisten säännösten nojalla.
Laissa osamaksukaupasta (osamaksukauppalaki) 1 §:ssä säädetään osamaksukaupan legaalimääritelmästä sekä takaisinotto- ja omistuksenpidätysehdosta. Yleisesti ottaen omistuksenpidätys- tai takaisinottoehdon käytön syynä on se, että myyjä haluaa varautua ostajan mahdollisiin sopimusrikkoihin, eli käytännössä joko siihen, ettei ostaja maksa sovittua kauppahintaa taikka siihen, että ostaja viivästyy sovitun kauppahinnan maksamisessa. Omistuksenpidätys- tai takaisinottoehtoa voidaan käyttää myös esimerkiksi hallinnoimistarkoituksessa taikka kontrollitarkoituksessa.
Lue artikkeliKauppa on sopimus, jossa myyjä luovuttaa esineen omistusoikeuden ostajalle rahavastiketta vastaan. Kun kaupan molemmat osapuolet ovat joko yksityishenkilöitä tai elinkeinonharjoittajia, sovelletaan kauppalakia. Tässä artikkelissa tarkastellaan, milloin tavarassa on kauppalain mukaan virhe.
Lue artikkeliToistaiseksi voimassa oleva vuokrasopimus päättyy tavallisesti irtisanomiseen. On kuitenkin tiettyjä erikoistilanteita, joissa vuokrasopimus voidaan purkaa välittömästi. Tässä artikkelissa keskitytään niihin tilanteisiin, joissa vuokranantaja voi purkaa vuokrasopimuksen asuinhuoneistoa vuokratessa. Vuokranantajan purkuperusteet on lueteltu tyhjentävästi laissa ja ylimääräisistä purkuperusteista ei voi sopia.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.