Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Ajankohtaisia uutisia lainsäädännöstä ja sen muutoksista

KHO: Lahjaksi saaduista asunto-osakeyhtiön osakkeista ei tullut maksaa varainsiirtoveroa yhtiölainaosuuden perusteella

Julkaistu 27.10.2016

A sai aviopuolisonsa kanssa yhteisesti lahjaksi asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat asuinhuoneiston hallintaan. Osakkeisiin on kohdistunut osuus asunto-osakeyhtiön lainasta. Verohallinto ei ollut määrännyt luovutuksesta varainsiirtoveroa.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö teki Verohallinnolle varainsiirtoverolain 38 §:n mukaisen pyynnön asiassa tehtävästä päätöksestä.

 

Verohallinto

Verohallinto päätti jättää varainsiirtoveron maksuunpanematta.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on valittanut päätöksestä hallinto-oikeuteen ja vaatinut, että A velvoitetaan maksamaan asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutushetkellä osakkeisiin kohdistuneen ja A:n vastattavaksi tulleen yhtiölainan perusteella varainsiirtoveroa.

 

Hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus katsoi, että varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin tarkoituksena olevan, että velvollisuus maksaa varainsiirtoveroa asunto-osakeyhtiön yhtiölainaosuuden osalta koskee vain tilanteita, joissa luovutuksensaaja suorittaa myös pykälän 1 momentissa tarkoitetun kauppahinnan tai muun vastikkeen. Mainittu velvollisuus ei näin ollen koskenut valituksen kohteena olevaa luovutusta, jossa lahjansaaja ei ole sitoutunut suorittamaan mitään vastiketta, vaan hänelle on ainoastaan siirtynyt sanottu velkavastuu. Tällainen luovutus on varainsiirtoverolain 4 §:n 3 momentin ja 15 §:n 3 momentin nojalla vapaa varainsiirtoverosta.

Hallinto-oikeus ei muuttanut Verohallinnon päätöstä. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen.

Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö pyysi lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan ja sen täydennyksissä vaatinut, että Verohallinnon ja hallinto-oikeuden päätökset kumotaan ja verovelvollinen velvoitetaan maksamaan asunto-osakkeiden luovutushetkellä osakkeisiin kohdistuneen ja verovelvollisen vastattavaksi tulleen asunto-osakeyhtiölainan perusteella varainsiirtoveroa.

 

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Sovellettavat säännökset ja lain esityöt

Varainsiirtoverolain 1 §:n mukaan valtiolle on suoritettava varainsiirtoveroa kiinteistön ja arvopaperin luovutuksesta siten kuin tässä laissa säädetään.

Varainsiirtoverolain 4 §:n 3 momentin mukaan veroa ei ole suoritettava kiinteistön saannosta tai sen osasta, joka perustuu lahjaan, perintöön, testamenttiin tai yhteisomistussuhteen purkamiseen.

Varainsiirtoverolain 15 §:n 3 momentin mukaan, mitä 4 §:n 3–5 momentissa säädetään kiinteistön luovutuksesta, sovelletaan myös arvopaperin luovutukseen ja muuhun saantoon.

Varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin mukaan asunto-osakeyhtiön osakkeen luovutuksessa vastikkeeseen luetaan, riippumatta siitä, mitä osapuolten välillä 1 momentin mukaisesti on sovittu, myös osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus.

Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta on lausuttu muun ohella, että asunto-osakeyhtiön osakkeiden luovutuksessa vero laskettaisiin käytännössä kauppahinnasta lisättynä sillä velkaosuudella, joka isännöitsijätodistuksen mukaan kohdistuu osakkeisiin kaupantekohetkellä ja joka osakkaalla on isännöitsijätodistuksen mukaan oikeus maksaa yhtiölle.

Asian arviointi ja johtopäätökset

A oli saanut aviopuolisonsa kanssa yhteisesti lahjaksi asunto-osakeyhtiön osakkeet, jotka oikeuttavat asuinhuoneiston hallintaan. Osakkeisiin oli kohdistunut osuus asunto-osakeyhtiön lainasta. Asiassa on korkeimmassa hallinto-oikeudessa kysymys siitä, onko osakkeiden luovutuksesta suoritettava varainsiirtoveroa osakkeisiin kohdistuneen yhtiölainaosuuden perusteella.

Lähtökohtana on, että varainsiirtoveron perusteena on luovutussopimuksessa sovittu vastike. Varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin mukaan vastikkeeseen luetaan kuitenkin myös, riippumatta siitä, mitä osapuolten välillä 1 momentin mukaisesti on sovittu, osakkeisiin luovutushetkellä kohdistuva yhtiölainaosuus. Säännöksen sanamuodosta ei voida päätellä, että säännös koskisi myös tilanteita, joissa luovutussopimuksessa ei ole sovittu minkäänlaisesta vastikkeesta. Lain esitöistäkään ei ole saatavissa tukea tällaiselle tulkinnalle. Säännöksen sijainti 20 §:n 4 momentissa ei myöskään viittaa siihen, että lainsäätäjän tarkoituksena olisi ollut säätää poikkeus varainsiirtoverolain 4 §:n 3 momentissa ja 15 §:n 3 momentissa säädettyyn lahjasaantojen varainsiirtoverovapauteen. Varainsiirtoverolain 20 §:n 4 momentin säännöstä on pidettävä saman pykälän 1 momentin säännöstä laajentavana säännöksenä, joka ei tule sovellettavaksi, jos luovutussopimuksessa ei ole sovittu lainkaan muusta 20 §:n 1 momentissa tarkoitetusta vastikkeesta.

Kun nyt kysymyksessä olevassa luovutussopimuksessa ei ole sovittu vastikkeesta, yhtiölainaosuutta ei voida lukea varainsiirtoveron perusteena olevaan vastikkeeseen.

Koska kysymys ei ole siitä, että A olisi lahjansaajana ottanut vastatakseen luovuttajan henkilökohtaisen velan, A:n vastattavaksi lahjoituksen yhteydessä tulevasta yhtiölainaosuudesta ei ole muullakaan perusteella suoritettava varainsiirtoveroa.

Korkein hallinto-oikeus hylkäsi Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valituksen. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muutettu.

 

 

KHO:n ratkaisun kokonaisuudessaan löydät täältä