2015

Julkaistu: 10.12.2015

Kiinteistö Oy P ja K Oy olivat solmineet 9.6.2010 urakkasopimuksen. Urakkasopimuksessa oli viitattu Rakennusurakan yleisiin sopimusehtoihin YSE 1998.

Kiinteistöosakeyhtiö oli 11.3.2011 purkanut urakkasopimuksen sekä ottanut 15.3.2011 työmaan haltuunsa YSE 1998 nojalla. Tästä syntyi Kiinteistöosakeyhtiön käyttökorvausvelka konkurssipesälle.

K Oy oli hakemuksestaan asetettu konkurssiin 1.4.2012. Kiinteistöosakeyhtiö oli valvonut urakkasopimuksen purkamiseen ja eräisiin muihin sopimuksiin perustuvia saataviaan ja ilmoittanut kuittaavansa käyttökorvausvelkansa omaa vahingonkorvaussaatavaansa vastaan YSE 1998 nojalla.

K Oy:n konkurssipesän pesänhoitaja ole hyväksynyt valvonnan saatavan määrän ja perusteen osalta, mutta riitauttanut Kiinteistöosakeyhtiön kuittausoikeuden.

Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistöosakeyhtiön sitoutuminen käyttökorvauksen maksamiseen oli tapahtunut jo urakkasopimuksessa 9.6.2010 eikä vasta urakkasopimuksen purkamisella, työmaan haltuunotolla tai rakennustavaran käyttämisellä. Näin ollen sille, että kiinteistöosakeyhtiö oli ollut hyvin todennäköisesti tietoinen K Oy:n maksukyvyttömyydestä purkaessaan urakkasopimuksen, ei voitu antaa ratkaisevaa merkitystä asiaa arvioitaessa. Menettely ei myöskään ollut peräytettävissä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 5, 10, 13 tai 14 §:n nojalla.

Käräjäoikeus katsoi, että kiinteistöosakeyhtiön vahingonkorvaussaatava oli syntynyt silloin kun se oli purkanut urakkasopimuksen. K Oy:n oikeus korvaukseen haltuun otetuista rakennustarvikkeista oli puolestaan syntynyt rakennustarvikkeiden haltuunottohetkellä. Kun rakennustarvikkeiden haltuunotto oli tapahtunut 15.3.2011, saatavat olivat olleet vastakkaiset konkurssiin asettamishetkellä ja kuittausilmoitusta tehtäessä.

Käräjäoikeus hyväksyi kiinteistöosakeyhtiön kanteen ja vahvisti, että sillä oli konkurssilain 6 luvun 1 §:n mukainen oikeus käyttää konkurssisaatavaansa kuittaukseen konkurssin alkaessa K Oy:lle ollutta velkaansa vastaan.

K Oy:n konkurssipesälle myönnettiin valituslupa ennakkopäätösvalitukseen.

Korkein oikeus katsoi, että kiinteistöosakeyhtiön konkurssisaatava ja sen velka ovat syntyneet ennen K Oy:n konkurssia ja, että saatavat ovat siten lähtökohtaisesti keskenään kuittauskelpoisia.

Jos saatavien kuittaaminen on velkojan ja velallisen liiketoiminnassa ollut muutoinkin tavanomaista, kuittauskielto ei sovellu sen vuoksi, etteivät maksun takaisinsaannin edellytykset täyty,

Korkein oikeus pitää merkityksellisinä myös syitä joiden vuoksi osapuolten kesken on sovittu tilaajan oikeudesta ottaa työmaalla olevan urakoitsijan omaisuuden haltuunsa. Sopimusehdon tarkoituksena on ensisijaisesti turvata rakennustarvikkeiden haltuun ottamisella töiden sujuva jatkuminen ja loppuun saattaminen rakennustyömaalla, jolloin sopimusrikkomuksesta aiheutuvat vahingot myös jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Puheena oleva urakkasopimus haltuunottoehtoineen on tavanomainen nyt kysymyksessä olevan kaltaisissa rakennusurakoissa.

Kiinteistöosakeyhtiö on purkanut urakkasopimuksen tilanteessa, jossa rakennustyö oli viivästynyt ja jo keskeytynytkin. Konkurssipesä ei ole vedonnut asiassa seikkoihin, joista voitaisiin päätellä, että työmaan haltuunotolla ja rakennustarvikkeiden käyttämisellä rakennustöiden jatkamiseen olisi pyritty kuittausmahdollisuuden keinotekoiseen synnyttämiseen. Se seikka, että urakkasopimuksessa on sovittu kiinteistöosakeyhtiön kuittausoikeudesta, ei tässä tapauksessa osoita, että kysymys olisi kielletystä kuittausjärjestelystä. Väitettä ei ole esitetty siitäkään, että kiinteistöosakeyhtiön haltuunsa ottamat rakennustarvikkeet olisivat olleet laadultaan, määrältään tai arvoltaan epäsuhteessa urakkaan tai sen silloiseen valmiusvaiheeseen nähden.

Näillä perusteilla Korkein oikeus katsoo, että kiinteistöosakeyhtiön toteuttama rakennustarvikkeiden haltuunotto ja siitä seurannut velkaantuminen K Oy:lle eivät ole tapahtuneet sellaisissa olosuhteissa, että menettely olisi rinnastettavissa K Oy:n kiinteistöosakeyhtiölle suorittamaan maksuun. Kysymys ei siten ole konkurssilain 6 luvun 2 §:n 3 momentissa tarkoitetusta kielletystä kuittauksesta.

Korkein oikeus päätyy käräjäoikeuden tavoin siihen, että kiinteistöosakeyhtiöllä on sen vaatima kuittausoikeus.

 

 

Koko korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluineen löydät täältä