Yritystoiminta

Veropetos

Julkaistu: 30.12.2012

Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, vaino.teperi@teperi-law.fi

Veropetoksen tavallisin tekomuoto on väärän tiedon antaminen verottajalle veron määräämiseen vaikuttavasta asiasta. Tällaista väärän tiedon antamista on esimerkiksi verotettavan tulon ilmoittaminen liian pienenä tai vähennyskelpoisten menojen ilmoittaminen liian suurena. Väärä tieto annetaan yleensä veroilmoituksessa tai muussa verotusta varten annetussa ilmoituksessa ja se voidaan antaa myös suullisesti verotarkastajalle tai verovirkailijalle esimerkiksi puhelimitse.

Veropetosta on myös verotusta varten annetussa ilmoituksessa veron määräämiseen vaikuttavan seikan salaaminen. Salaamisella tarkoitetaan kokonaisten tulo- tai varallisuuslajien ilmoittamatta jättämistä. Lisäksi veropetosta on myös jo ilmoittamisvelvollisuuden tai muun velvollisuuden laiminlyönti kokonaan, jos se tapahtuu tarkoituksena välttää veroja tai jos laiminlyönnillä on merkitystä veron määräämiselle. Myös veron välttäminen tai sen yrittäminen muuten petollisesti on rangaistavaa.

Veropetoksen täyttyminen edellyttää, että väärän tiedon antamisella tai tietojen salaamisella on merkitystä veron määräämiselle, tai että tiedot olisivat veron määräämiseen vaikuttavia. Verotuksellisesti merkityksettömien asioiden salaaminen ei siten ole rangaistavaa. Rangaistavuus edellyttää muutenkin tahallisuutta. Tahallisuutta on se, että tietojen antaja on pitänyt antamiaan tietoja varmasti tai ainakin varsin todennäköisesti virheellisinä. Rangaistavuus edellyttää lisäksi, että tekijän menettelyn seurauksena vero määrätään liian alhaiseksi tai jätetään kokonaan määräämättä taikka suoritetaan aiheeton veron palauttaminen. Rangaistus veropetoksesta on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.

Törkeä veropetos

Veropetos on törkeä, jos sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai se tehdään erityisen suunnitelmallisesti ja veropetos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Ratkaisevaa ei ole salatun tai virheellisesti ilmoitetun tulon, vähennyksen tai muun sellaisen erän suuruus sinänsä, vaan sillä saavutetun taloudellisen hyödyn määrä. Rangaistus törkeästä veropetoksesta on vankeutta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta.

Lievä veropetos

Veropetos voidaan katsoa lieväksi rikoksella tavoitellun hyödyn vähäisyyden perusteella. Myös jokin muu rikokseen liittyvä asia voi johtaa veropetoksen arvioimiseen vähäiseksi. Käytännössä lievä veropetos on kyseessä, kun matkalta palaavalta henkilöltä löydetään ylimääräistä alkoholia tai tupakkaa. Rangaistuksena lievästä veropetoksesta on sakkoa.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.