2021

Julkaistu: 23.11.2021

RIKOKSESTA EPÄILTY TAI TODISTAJA

 

Poliisilta tuleva kutsukirje kuulusteluun voi järkyttää ja herättää useita ajatuksia? Mitä minä olen tehnyt? Tämän täytyy olla väärinkäsitys, vai täytyykö?

 

Kirjanpidossa voi olla tahallisia tai tahattomia virheitä, asiattomia tai väärennettyjä tositteita, kauppakirjoja, sopimuksia ja niin edelleen. Niin sanottuihin kuittikauppoihin liittyvien yritysten kirjanpitäjiä kuullaan lähes aina todistajina. Erityisen läheiset suhteet kuittikaupan toteuttajiin voivat johtaa esitukintaviranomaisen eli poliisin epäilykset myös kirjanpitäjään, jolloin kirjanpitäjä voi ainakin prosessin alkuvaiheessa olla myös rikoksesta epäillyn asemassa. Asema voi siis prosessin edetessä muuttua, ja kannattaa muistaa, että poliisin tehtävänä on tutkia tapahtunutta ja poliisin tiedot tutkinnan alkuvaiheessa ovat monesti varsin vähäiset. Välttyäkseen rikossyytteeltä kirjanpitäjän olisi pitäydyttävä siinä työssä, jonka osaa. veronkiertoneuvontaa ei tule tehdä. Jos tekee veroneuvontaa, on se osattava, muutoin se voi olla vaarallista.

 

Kuulustelu voi siis tässä tapauksessa tapahtua rikoksesta epäillyn tai todistajan asemassa. Kutsukirjeestä ei välttämättä selviä, että miksi kuulustellaan ja missä asiassa. Vastaus saattaa olla ympäripyöreä tyyliin se selviää sitten aikanaan. Toki se pitää olla selvä, että kuullaanko todistajana vai rikoksesta epäillyn asemassa. Mikäli kutsussa mainittu aika ei sovi, tulee olla yhteydessä tutkijaan ja sopia uusi aika. Kutsua ei tule jättää huomiotta, koska tarvittaessa poliisi voi vaikka noutaa kuulusteltavan kuulusteluun.

 

Mikäli poliisi on ilmoittanut asian, mistä kuulustellaan, kannattaa palautella mieleen asiaan liittyvää toimeksiantoa.

 

KUULUSTELU TODISTAJAN ASEMASSA

 

Mikäli kuulustelu tapahtuu todistajan asemassa, on kuultavalla totuudessapysymisvelvollisuus. Kuultavan ei kuitenkaan tarvitse todistaa itseäsi vastaan eli ei tarvitse kertoa sellaista, mikä voisi saattaa kuultavan itsensä syytteen vaaraan. Tällöin tulee mainita asiasta tutkijalle.  Muutoin kerro mitä on tapahtunut totuudenmukaisesti. Tutkijalla voi myös paljonkin esitietoa tutkittavasta kokonaisuudesta. Tätä esitietoa  kuulustelija voi käyttää kuulustelussa. Tieto voi olla peräisin verotarkastajilta, konkurssipesän pesänhoitajilta, kilpailijoita, ilmiannosta ja niin edelleen. Kuultavan ei tarvitse kertoa mitään, jota ei tiedä varmaksi, eikä asioita tarvitse arvailla.

 

KUULUSTELU RIKOSKESTA EPÄILTYNÄ

 

Mikäli kuulustelu tapahtuu rikoksesta epäillyn asemassa, kannattaa kuulusteluun ottaa avuksi asianajaja. Itse kuulustelussa on lisäksi läsnä tutkija kuulustelijana ja mahdollisesti toinen poliisi kuulustelutodistajana.

 

Asia kannattaa käydä huolella läpi asianajajan kanssa ennen kuulustelua, mikäli tutkittava asia on tiedossa. Pyri selvittämään, että avustajallasi on ymmärrystä talousrikoksista. On hyvä kuitenkin muistaa, että asianajaja ei ole kirjanpitäjä. Rikoksesta epäillyllä ei ole totuudessapysymisvelvollisuutta, hän saa siis sinänsä valehdellakin.  Tutkija toteuttaa kuulustelua edellä mainittuihin esitietoihin perustuen. Nämä esitiedot voivat toki olla myös virheellisiä tai vääristyneitä. Kuulusteluun tulee suhtautua vakavasti ja kertoa kuulustelijalle, jos ei esimerkiksi ymmärrä jotain kysymystä.

 

Mikäli kuulustelussa esitetään pitkiä luetteloita tai laskelmia, joihin ei ole ollut mahdollisuutta perehtyä etkä voi sitä tehdä heti, kannattaa kertoa kuulustelijalle, että et tarvitsee enemmän aikaa perehtyä asiaan huolellisesti. Tavallisesti tutkija antaa lisäaikaa, ja selvityksen voi antaa kirjallisesti. Kuulustelussa ei tule myöntää mitään mukavuussyistä. Kuulustelun päätteeksi on hyvä ilmoittaa kuulustelijalle, että poliisi varaa mahdollisuuden antaa loppulausunto asiassa. Tämä ei sido mihinkään, mutta loppulausunto on hyvä mahdollisuus vaikuttaa syyttäjän päätökseen, kun syyttäjä saa esitutkintamateriaalin käyttöönsä ja pohtii sitä, että kuka asetetaan syytteeseen ja kenen osalta tehdään mahdollisesti syyttämättäjättämispäätös. Loppulausunnon antamista varten epäilty saa käyttöönsä siihen mennessä kertyneen esitutkinta-aineiston, ja tällöin on mahdollista pyytää poliisia tekemään lisätutkintaa eli esimerkiksi kuulemaan vielä jotain muuta henkilöä, jos sen on tarpeen.

 

OIKEUDESSA TODISTAJANA

 

Tuomioistuin kutsuu todistajan oikeuteen uhkasakon uhalla. Tämä tarkoittaa sitä, että jos jättää ilman laillista estettä menemättä istuntoon, tuomioistuin tuomitsee yleensä 500 euron uhkasakon maksettavaksi. Haastemies antaa kutsun tiedoksi yleensä puhelimitse ja kirjallinen kutsu tulee perässä. Todistusta varten voi ottaa mukaan muistia tukevia asiakirjoja kuten ranskalaisilla viivoilla tehtyjä muistiinpanoja tai kirjanpitoaineistoa. Näistä on kuitenkin hyvä mainita kuulustelun aluksi tuomioistuimelle, vaikka ne yleensä ovatkin hyvin nähtävissä. Todistajankertomusta ei kuitenkaan tule lukea suoraan paperista.

 

Mikäli oikeudessa annettua kertomusta joutuu muuttamaan suhteessa esitutkintakertomukseen, esimerkiksi muistivirheen takia, kannattaa tästä kertoa avoimesti oma-aloitteisesti. Talousrikosasioissa on usein kyse hyvin vanhoista asioista, jolloin on ymmärrettävää, ettei kaikkia asioita välttämättä enää muista eikä tällaista tarvitse pelätä. Sekä poliisikuulustelussa että oikeudenkäynnissä on, rangaistuksen uhalla, totuudessapysymisvelvollisuus.  Kuten esitutkinnassa kysymyksiin tulee vastata selkeästi, ja vain siihen mitä kysytään. Kannattaa jälleen muistaa, että kysyjät kuten asianajajat ja tuomioistuimen puheenjohtaja eivät ole kirjanpidon ammattilaisia eli kysymykset voivat olla niin sanotusti hassujakin. Yleensä todistajalla on oikeus ainakin päivärahaan, matkakustannusten korvaukseen ja ansionmenetyskorvaukseen.

 

OIKEUDESSA SYYTETTYNÄ

 

Rikosjutussa syytetylle voidaan määrätä puolustaja valtion varoista. Mikäli syytetty tuomitaan rangaistukseen, voi avustaan palkkiosta osan tai kokonaan joutua korvaamaan takaisin valtiolle.

 

Ennen käsittelyä on hyvä tutustua huolella esitutkinta-aineistoon avustajan kanssa. Asianajajan tulee käydä avustettavan kanssa läpi syyttäjän väitteet eli erityisesti syytteen teonkuvaus. Teonkuvauksesta ilmenee oikeudenkäynnin kohde, mistään muusta kuin teonkuvauksessa selostetusta menettelystä ei voida tuomita.

 

Oikeuskäytännössä on useita ratkaisuja kirjanpitäjän asemasta ja vastuusta kirjanpitorikoksissa. Korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO:2010:91 oli kyse mm. kirjanpidon hoitaneen tilitoimiston toimitusjohtajan osallisuudesta rikokseen. Ratkaisun kohdassa 26. on todettu vastuun jakautumisesta seuraavasti: 26. Sekä voimassa olevassa että aikaisemmassa rikoslain 30 luvun 9 §:ssä on säädetty, että kirjanpitorikoksen tekijänä voi olla paitsi kirjanpitovelvollisen edustaja myös henkilö, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu. Aikaisemman säännöksen esitöissä (HE 66/1988 vp s. 90) on todettu vastuun jakautumisesta näiden välillä, että joissakin tapauksissa itse kirjanpitovelvollisen osuus saattaa rajoittua siihen, että tämä ainoastaan jättää toimistolle kirjanpitoaineistonsa. Ulkopuolisen toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon ja tilinpäätöksen rikosoikeudellinen vastuu hänen ja kirjanpitovelvollisen välillä jakautuu sen mukaan, mikä osuus toimeksiannon saajalla on käytännössä ollut. Mikäli kirjanpitovelvollinen on ainoastaan toimittanut kirjanpitoaineiston kirjanpito- tai tilitoimistolle antamatta ohjeita työn suorittamisesta, kirjanpitovelvollinen saattaa jäädä kokonaankin rangaistusvastuun ulkopuolelle. Kirjanpitovelvollisen ja ulkopuolisen toimeksiannon saajan laatiessa kirjanpidon tai tilinpäätöksen yhteistoimin vastaavat yleensä molemmat kirjanpidon virheellisyyksistä.

 

Roope Tsupari

Asianajaja, Kuopio

Asianajotoimisto Forte Oy

 

(Kirjoitus on päivitetty vuodelta 2013 asianajaja Väinö Teperin julkaisusta)