Yritystoiminta

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja, VT Jari Kääriäinen, Iisalmi, As:tsto Jari Kääriäinen Oy, jari.kaariainen@asianajajat.net

Yrityssaneerauslain 5 §:n mukaan saneeraushakemuksen toimivaltaiseen tuomioistuimeen voivat tehdä taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen itse, velkoja tai ns. todennäköinen velkoja. Yrityssaneerausmenettely poikkeaa konkurssimenettelystä siinä, että hakijalla ei tarvitse olla lainvoimaisella tuomiolla vahvistettua saatavaa tai velkakirjaa. Riittävää on, että velkoja pystyy osoittamaan, että hänellä on asian vireillepanoon oikeuttava riidaton ja selvä saatava, esim. lasku. Todennäköinen velkoja puolestaan joutuu esittämään selvityksen saatavansa perusteista.

Hakijan ollessa avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö, hakemuksen tekemiseen ovat oikeutettuja kaikki yhtiömiehet, joilla on kelpoisuus edustaa yhtiötä. Yhtiön sisällä päätös edellyttää kaikkien vastuunalaisten yhtiömiesten suostumusta. Hakemuksen vireillepanossa riittävää on avoin asianajovaltakirja kaikilta yhtiömiehiltä.

OYL 20:24 §:n mukaan hakemus yrityssaneerausmenettelyn aloittamisesta edellyttää yhtiökokouksen päätöstä. Hallitus voi saattaa yrityssaneerausasian vireille ja vaatia YrSanL 22 §:n väliaikaisen kiellon määräämistä, mikäli asian kiireellisyys sitä vaatii. Hallituksen on kutsuttava viipymättä yhtiökokous koolle päättämään hakemuksen jatkamisesta, joten kiireellisissäkin tapauksissa viimekätinen päätösvalta on yhtiökokouksella. Yhtiökokouksen päätös on toimitettava tuomioistuimelle. Saneerausmenettelyyn hakeutuminen eroaa siis (OYL 20:25.1 §) konkurssihakemuksen tekemisestä, jonka on oikeutettu tekemään yhtiön puolesta yhtiön hallitus. Vastaavasti osuuskunnan osalta hakemuksen tekeminen edellyttää osuuskunnan kokouksen päätöstä. Kiireellisissä tapauksissa hakemuksen voi tehdä myös hallitus, mutta tällöinkin hallituksen tulee viipymättä kutsua osuuskunnan kokous käsittelemään hakemuksen jatkamista (OKL 19 luku 30 §).

Velkojan hakijalegitimaation edellytys on saatava velalliselta. Saatavan ei kuitenkaan tarvitse olla erääntynyt. YrSanL:n 6 § mukaan saneerausmenettely voidaan aloittaa, mikäli velallinen ja vähintään kaksi velkojaa, joiden yhteenlasketut saatavat edustavat vähintään viidennestä velallisen tunnetuista veloista, yhdessä tekevät siitä hakemuksen, velallista uhkaa maksukyvyttömyys tai velallinen on maksukyvytön.

Velkoja, jonka saatava on riitainen perusteeltaan tai olennaiselta osin määrältään taikka muusta syystä epäselvä, ei ole oikeutettu tekemään hakemusta. Rajoituksen tarkoituksena on ehkäistä ns. turhien saneerauksien aloittaminen ja väärinkäytökset, joista koituu haittaa ja vaivaa yritystoiminnalle mm. imagollisesti. Mikäli velkojan hakijalegitimaatioon liittyvät kriteerit, saatava joka ei ole riitainen tai epäselvä, eivät täyty, eivät täyty myöskään prosessinedellytykset ja asia jätetään tutkimatta. Todistustaakka saatavan riidattomuutta tai selvyyttä koskevassa asiassa kääntyy konkurssimenettelyyn verrattuna. Todistustaakka siirtyy riitaisuuteen tai selvyyteen vetoavalle.

Uhkaavan maksukyvyttömyyden perusteella saneerausmenettely voidaan velkojan tai todennäköisen velkojan hakemuksesta aloittaa vain, jos se on tarpeen hakijan huomattavan taloudellisen edun turvaamiseksi tai sen vaarantumisen torjumiseksi (YrSanL 6.3 §). Uhkaavan maksukyvyttömyyden uhatessa velkojille on turvattu mahdollisuus saneeraushakemuksen tekemiseen, sillä usein yritykset viivyttelevät viimeiseen saakka saneeraukseen hakeutumista. Menettelyn tarjoama mahdollisuus turvaa velkojain etuja, sillä riittävän aikaisessa vaiheessa aloitettu saneeraus tuottaa parempia lopputuloksia.

Velallinen voi omalla toiminnallaan estää velkojan mahdollisuudet hakea saneerausta. Hakemuksen vireillepano-oikeus raukeaa ja hakemus jätetään tutkimatta, mikäli saatavaa ei ole. Esimerkiksi velallinen maksaa velan, ennen hakemuksen jättämistä käräjäoikeuden kansliaan tai vireille tulon jälkeen, mutta ennen menettelyn aloittamista.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.