Yritystoiminta

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Jorma Töyri, Lappeenranta, As:tsto Jorma Töyri Oy jorma.toyri@aatsto.inet.fi

Yrityssaneerauslaki ei aseta vähimmäisvaatimuksia yrityssaneeraushakemuksen sisällölle. Riittävää on, että hakemus on tehty kirjallisena ja tuomioistuin ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. Yksityishenkilön velkajärjestelyn osalta hakemusasiassa käytetään viranomaisen vahvistamaa valmista hakemuskaavaa.

Mikäli hakemus on velkojan tai velkojien tekemä, tulee vastapuolella olla mahdollisuudet puolustautua. OK 5:2 §:stä löytyvät yleiset minimisäännökset hakemuksien sisällöstä. Hakemukseen tulee kirjoittaa tuomioistuimen nimi, hakijan vaatimus tai pyytämä toimenpide perusteluineen, hakijan ja muiden asianosaisten nimet ja yhteystiedot, sekä prosessiosoite. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliset asiakirjat ja se tulee aina allekirjoittaa. Mikäli hakemuksen laatija allekirjoittaa hakemuksen, on hakemuksen yhteyteen liitettävä valtakirja, joka oikeuttaa asiakirjanlaatijan tekemään hakemuksen asianosaisen puolesta. Hakemusasia tulee vireille, kun hakemus on esitetty käräjäoikeuden kansliassa tai istunnossa taikka toimitettu postitse tai lähetin välityksellä kansliaan (OK 5:1 §).

Velallisen intressissä on saada yrityssaneeraushakemuksensa hyväksytyksi. Tästä syystä hakemuksen tekemiseen kannattaa uhrata aikaa ja käyttää apuna asiantuntijaa. Saneeraushakemus keskeyttää konkurssihakemuksen käsittelyn käräjäoikeudessa, kunnes saneerausta koskeva päätös on tehty. Mikäli saneerausta koskeva hakemus hylätään, voidaan konkurssihakemuksen käsittelyä jatkaa (YrSanL 24 §). Saneerausmenettelyä ei ole mahdollista aloittaa enää sen jälkeen, kun velallinen on asetettu konkurssiin. Konkurssiin asettamisen jälkeen tehty saneeraushakemus on jätettävä tutkimatta.

Hakemukseen tulee liittää tarpeellinen selvitys velallisesta, esim. yritystoiminnan luonne. Lisäksi velallisen hakemuksesta tulee ilmetä selvitys velkojista, veloista ja niiden vakuuksista sekä taloudellisesta tilanteesta (YrSanL 69.2 §). Yrityksen saneerauksesta annetun asetuksen 1§:n mukaan hakemuksen tulee liittää lisäksi:

1. kaupparekisterin ote tai, jos kysymyksessä on velallinen, jota ei ole merkittävä kaupparekisteriin, jäljennös elinkeinoilmoituksesta;
2. jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai yhtiösopimuksesta sekä, jos velallisen toiminta edellyttää viranomaisen myöntämää toimilupaa, selvitys asianomaisen luvan olemassaolosta;
3. velallisen ollessa yhteisö selvitys sen omistussuhteista;
4. jäljennös viimeisistä tilinpäätösasiakirjoista sekä, jos edellisen tilikauden päättymisestä on kulunut yli neljä kuukautta, välitilinpäätöksestä, joka ei saa olla kolmea kuukautta vanhempi;¨
5. selvitys, josta ilmenee toiminnan tosiasiallinen ala sekä toimipaikkojen määrä, sijainti ja niissä olevien työntekijöiden määrä samoin kuin velallisen liikevaihto, varojen arvo sekä velkojen määrä kokonaisuudessaan ja vakuuksien mukaan eriteltynä;
6. velkojaluettelo, josta ilmenee kunkin velkojan nimi ja osoite, saatavan määrä ja siitä mahdollisesti annettu vakuus sekä takaajien ja vakuuden asettajien nimet ja osoitteet;
7. luettelo merkittävistä varoista;
8. Keskuskauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan tai, jos velallisella lain mukaan ei tarvitse olla tällaista tilintarkastajaa, kauppakamarin hyväksymän tilintarkastajan selvitys velallisen taloudellisesta tilanteesta;
9. ilmoitus siitä, onko velallista koskeva konkurssihakemus vireillä muussa tuomioistuimessa; ja
10. muu tarpeellinen selvitys.

Velallisen tulisi, täyttääkseen asetuksen vaatimukset, pystyä esittämään näyttö saneeraus-menettelyn aloittamisen edellytyksistä hakemusta jättäessään. Hakemukseen tulee liittää tilintarkastajan lausunto, mikä käytännössä näyttelee suurta roolia hakemuksesta päätettäessä. Käytäntö on osoittanut, että menettelyn aloittamiseen riittää tilintarkastajan lausunto, ”Velallisyritys täyttää saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset”, sen enempää yrityksen taloudellisiin yksityiskohtiin puuttumatta.

Velkoja-aloitteinen tai todennäköisen velkojan hakemus on yleensä riitainen, jolloin haaste-hakemuksen tulee täyttää minimikriteerit velallisen oikeusturva-näkökohtien turvaamiseksi. Hakemuksesta on ilmettävä mm. velkojan saneerausmenettelyn vireillepano-oikeuden peruste. Asetus määrää velkojalle suuremman selvitysvelvollisuuden kuin YrSanL. Prosessuaalisten periaatteiden mukaan on selvää, että hakija pystyy näyttämään menettelyn asialliset edellytykset toteen, velalliselle jäädessä vastainen näyttötaakka. Saneerausjärjestelmän on oltava hakijaa suosiva, sillä velallinen ei välttämättä halua tuoda esiin taloudellista tilannettaan kuvaavaa materiaalia ratkaisun perusteeksi. Velkojan on myös vaikeaa saada kattavasti yksityiskohtaisia tietoja velallisyrityksen taloudellisesta tilanteesta.

Velallinen voi tehdä yrityssaneerausta koskevan hakemuksen myös yhdessä kahden tai useamman merkittävän velkojan kanssa. Yhteishakemuksessa velkojien yhteenlaskettujen saatavien tulee edustaa vähintään viidennestä kaikista tunnetuista veloista (YrSanL 6.1 § ). Yhteishakemuksen sisältövaatimukset muodostuvat vähäisemmiksi kuin velallisen tai velkojan hakemuksien yhteydessä. Saneerausmenettelyn aloittaminen ei yhteishakemuksen yhteydessä edellytä maksukyvyttömyyttä tai uhkaavaa maksukyvyttömyyttä, eikä hakemukseen tarvitse liittää tilintarkastajan lausuntoa.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.