Yritystoiminta

Julkaistu: 28.07.2020

Julkaistu 28.7.2020

Yrityssaneeraus on toimenpide, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen sekä tätä varten tarvittavien velkajärjestelyjen mahdollistaminen. Jos saneerausmenettelyn aloittamisen edellytykset täyttyvät, eikä saneerauksen aloittamisella ole esteitä, tuomioistuin päättää saneerausmenettelyn aloittamisesta. Saneerausmenettely aloittaa ns. rauhoitusajan velallisen suhteen. Tänä aikana laaditaan saneerausohjelma, jonka hyväksymisestä äänestetään velkojien keskuudessa ja joka astuu voimaan tuomioistuimen vahvistamisen jälkeen.

Menettelyn alettua velallinen ei saa maksaa saneerausvelkaa eikä asettaa siitä vakuutta (maksu- ja vakuudenasettamiskielto). Saneerausveloilla tarkoitetaan velkoja, jotka ovat syntyneet ennen hakemuksen vireille tuloa. Hakemuksen jälkeen vireille tulleet velat tulee maksaa normaalisti niiden erääntyessä. Maksukiellosta on laissa säädettyjä poikkeuksia, esim. työntekijöiden palkkojen tai elatusavun osalta. Velalliseen ei saa myöskään kohdistaa toimenpiteitä maksukiellon piiriin kuuluvan saneerausvelan perimiseksi ja jo aloitettuja perimistoimia ei saa jatkaa (perintäkielto), tosin tästäkin on tiettyjä poikkeuksia. Rauhoitusaikana on myös kiellot koskien saneerausvelkaan liittyviä ulosottotoimia tai konkurssin hakemista.

Rauhoitusaika antaa aikaa laatia saneerausohjelman. Tuomioistuimen määräämän selvittäjän tehtävä on laatia ehdotus saneerausohjelmaksi. Selvittäjä laatii ehdotuksen neuvotellen saneerausvelallisen ja tämän velkojien kanssa. Tuomioistuin asettaa ehdotuksen tekemiselle määräajan, joka ei saa olla neljää kuukautta pidempi ilman erityistä syytä. Vaikka selvittäjä pääsääntöisesti laatii ehdotuksen, on laissa myös lueteltu muita henkilöitä, jotka ovat oikeutettuja ehdotuksen tekemiseen. Näitä ovat mm. velallinen itse ja velkojat, jotka edustavat tiettyjä määriä saatavista.

Ehdotuksen tulee sisältää selvitysosa ja toimenpideosa. Selvitysosassa käy ilmi lain vaatimat selvitykset, joihin kuuluu mm. selvitys velallisen varoista ja veloista, menettelyn alkamisen jälkeisestä toiminnasta ja arvion siitä minkälaiseksi velallisen taloudellinen tilanne ja velkojien asema muodostuisi ilman ohjelmaa. Toimenpideosassa yksilöidään konkreettiset toimet saneerausohjelman toteuttamiseksi. Tämä tarkoittaa toimenpiteitä ja järjestelyjä velallisen toiminnan tervehdyttämiseksi sekä toimenpiteitä ja järjestelyjä koskien velallisen ja velkojien asemaa. Ohjelmassa tulee määrätä mm. velallisen toiminnan jatkamisesta ja muutoksista tähän toimintaan, henkilöstöä koskevista järjestelyistä ja ohjelman rahoituksesta ja seurannasta. Ohjelmassa myös sovitaan mahdollisista velkajärjestelyistä, kuten velan maksuaikataulun muuttamisesta, velan pääoman lyhentämisestä ennen luottokustannuksia tai velan määrän alentamisesta.

Velkojat äänestävät ohjelmaehdotuksesta. Velkojat muodostavat laissa määriteltyjä velkojaryhmiä saatavansa perusteen nojalla, esim. vakuusvelkojat ovat yksi ryhmä, ja äänestävät ohjelmaehdotuksen hyväksymisestä. Ohjelman vahvistaminen edellyttää yleensä kaikkien velkojaryhmien hyväksyntää, mutta vahvistaminen voi tapahtua tietyin edellytyksin myös vähintään yhden velkojaryhmän tuella. Äänestyksen jälkeen tuomioistuin vahvistaa ohjelman, ellei vahvistamiselle ole olemassa laissa määriteltyjä esteitä.