Asianajaja Jorma Töyri, Lappeenranta, As:tsto Jorma Töyri Oy, jorma.toyri@aatsto.inte.fi
Toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden rikkominen on rangaistavaa yrityssalaisuuden rikkomisena, kun tieto on saatu toisen palveluksessa olemisen aikana, toimiessa yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä tai niihin rinnastettavassa tehtävässä, suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä. Yrityssalaisuuden rikkomisella tarkoitetaan toiselle kuuluvan yrityssalaisuuden oikeudetonta ilmaisemista tai käyttämistä. Rangaistavuus edellyttää, että teolla pyritään hankkimaan taloudellista hyötyä tai vahingoittamaan toista ilmaisemisella tieto. Rangaistavuus ei kuitenkaan koske tekoa, joka on tehty kahden vuoden kuluttua palvelusajan päättymisestä.
Yrityssalaisuuden ilmaisemisen ohella myös yrityssalaisuuden väärinkäyttö on rangaistava teko. Yrityssalaisuuden väärinkäytöllä tarkoitetaan rangaistavaksi säädetyllä teolla (ks. edellä) hankitun tiedon oikeudetonta hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa tai tiedon ilmaisemista taloudellisen hyödyn hankkimiseksi.
Yrityssalaisuuden oikeudeton hankkiminen täyttää yritysvakoilun tunnusmerkistön, jos tieto hankitaan tunkeutumalla ulkopuolisilta suljettuun paikkaan tai tietojärjestelmään, esim. yrityksen tietokoneelle tai käyttämällä tietojen hankkimiseen teknisiä apuvälineitä. Vakoiluksi lasketaan myös asiakirjojen tai muiden tallenteiden oikeudeton hankkiminen ja kopioiminen ja esim. kun työntekijällä ei ole oikeutta saada kyseisiä tietoja.
Yrityssalaisuuden rikkomisesta, yrityssalaisuuden väärinkäytöstä ja yritysvakoilusta on tuomittava, jollei teosta ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Myös yritys on rangaistava teko. Yrityssalaisuuden rikkomisen yrityksestä voitaisiin tuomita esimerkiksi silloin, kun palvelussuhdetta lopettamassa oleva työntekijä on kerännyt haltuunsa yrityssalaisuuksia koskevaa materiaalia ja tarjonnut tietoja tulevalle työnantajalle. Rangaistavuus ei edellytä sitä, että tarjous olisi ehditty hyväksyä ja yrityssalaisuus olisi jo paljastunut.
Lue myös artikkelikirjastomme artikkeli ” Liike- ja ammattisalaisuus (yrityssalaisuus) ja sen ilmaisemiskielto”
Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.f
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.