Asianajaja Aino Lehtonen, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy, aino.lehtonen@teperi-law.fi
Työttömyysuhan alla olevat joutuvat yrittäjäksi siirtyessään myös pohtimaan sitä, miten yrittäjyys vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa jos aloitettava yritystoiminta ei onnistukaan.
Mikäli alkava yrittäjä täyttää työntekijänä työttömyysturvaehdot ja hän siirtyy työntekijäkassasta, yrittäjäkassaan kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta syntyy ns. jälkisuojaoikeus.
Mikäli henkilö ei ole ollut työtön ennen yritystoiminnan aloittamista, hänellä on 14 kuukautta aikaa saada yritystoiminta kannattavaksi. Mikäli ennen määräajan päättymistä yritystoiminta lopetetaan, hän saa samat työttömyysedut yrittäjien työttömyyskassasta kuin olisi ollut entisen palkansaajakassan jäsen.
Mikäli työtön henkilö päättää ryhtyä yrittäjäksi, on hänellä mahdollisuus 18 kuukauden ajan katsoa lähteekö yritystoiminta suunnitellusti liikkeelle. Mikäli vastaus on ponnisteluista huolimatta kielteinen, saa hän yrittäjien työttömyyskassasta samat edut kuin hänellä olisi ollut jäljellä palkansaajakassasta.
Molemmat edut edellyttävät toteutuakseen, että siirto palkansaajakassasta tapahtuu kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta. Tämä määräaika on ehdoton.
Yrittäjän työssäoloehto lyhenee 1.1.2010 kahdesta vuodesta 18 kuukauteen. Työntekijän tulee olla ennen työttömäksi jäämistä työssä 34 kk entisen 43 kk:n sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että ansiosidonnainen työttömyysturva paranee 1.1.2010 alkaen.
Mikäli yrittäjän puoliso, joka ei omista yhtiöstä osaakaan, työskentelee työsuhteessa samassa yrityksessä, on hänen järjestettävä työttömyysturvansa yrittäjäkassan kanssa. Vaikka hän kuuluisi oman alansa ammattiliiton työttömyyskasaan, hän ei yritystoiminnan päättyessä tai työn vähentyessä saa palkansaajan kassasta korvausta.
Katso lisää:
Yrittäjän työttömyysturvasta www.syt.fi tai www.ayt.fi
Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.