Yritystoiminta

Työsuhde ja yhteistyökumppanuus

Julkaistu: 01.02.2012

Asianajaja Jyrki Piiparinen, Asianajotoimisto Kontturi & Co Oy, jyrki.piiparinen@kontturi.fi

Arvioitaessa henkilöyrittäjän ja työsuhteen välistä rajaa keskeisiä kysymyksiä ovat perinteisesti olleet toiminnan itsenäisyys ja vapaus sekä kyseisen henkilön taloudellinen sitoutuminen toimintaan. Arvioitavana on tällöin ollut esimerkiksi se, onko henkilö sijoittanut toimintaansa merkittävän määrän taloudellista panosta taikka sellaista osaamista tai ammattitaitoa, jolla on vastaava taloudellinen merkitys. Ratkaisevina kriteereinä yrittäjänä olemiselle pidetään ansiotarkoitusta, taloudellisen riskin olemassa oloa sekä toiminnan laajuutta, yleisyyttä, julkisuutta ja itsenäisyyttä.

Työoikeudellinen työntekijän ja yrittäjän rajanvetoarviointi lähtee liikkeelle työsopimusta koskevien kriteerien täyttymisestä. Tällöin harkitaan etupäässä sitä, tehdäänkö työtä toiselle tämän johdon ja valvonnan alaisena. Kuitenkin arviointi tulee tehdä kokonaisuutena huomioon ottaen kaikki olosuhteet.

Arvioitaessa sitä, onko työ suoritettu työnantajan johdon ja valvonnan alaisena, on huomiota kiinnitetty muun muassa mahdollisuuteen valita itsenäisesti työsuorituksen aika ja paikka, onko henkilöllä ollut oikeus ottaa vastaan toimeksiantoja useammalta taholta ja onko hänellä ollut myös oikeus kieltäytyä tehtävistä. Työnantajan työn johto- ja valvontaoikeuden kannalta saattaa yksittäistapauksessa olla riittävää esimerkiksi työn melko yleinen ohjaus taikka pelkästään puitteiden asettaminen työn suorittamiselle. Mitä yleisempää tämä ohjaus on, sitä todennäköisemmin toimeksiannon suorittaminen on tämän kriteerin näkökulmasta yrittäjätyötä. Ohjaus –kriteerin käyttämistä vaikeuttaa se, että työsuhteessakaan valvonnan ei tarvitse olla yksityiskohtaista. Viime kädessä arvioitaessa työsopimuksen olemassa oloa joudutaan rajatapauksissa turvautumaan kokonaisarviointiin. Tässä arvioinnissa otetaan huomioon paitsi työsuhteen tunnusmerkistön sisältämät puhtaasti oikeudelliset tekijät, myös työntekijäasemaan vaikuttavat sosiaaliset ja taloudelliset tekijät.

Nykyajan työelämässä on tavallista suorittaa toimeksiantoja ja ylimalkaan ostaa palveluja toisilta. Varsinkin myyntitoimintaa on siirretty perinteisiltä työntekijöiltä toimeksisaajille. Toimeksiannoissa usein muuttuu työn suorittajan asema. Tavallisimmin muutokset tapahtuvat työntekijästä yrittäjäksi. Muutoksia voi kuitenkin tapahtua myös toisin päin eli siten, että yrittäjäasemasta siirrytään työntekijäksi.

Työntekijän asema on käytännössä yleensä selvä, jos toimeksiantojen suorittaminen on osa tietyn toisen yhtiön toimintaa. Työntekijän ja yrittäjän välisessä rajanvedossa on usein kyse kokonaisarvioinnista, jossa yhteen sovitetaan eri suuntaan vaikuttavia sekä asiallisia että muodollisia seikkoja. Yrittäjäaseman puolesta voivat vaikuttaa esimerkiksi sopimuksen formulointi ja sanamuoto, provision määräytymistapa sekä konkreettisen valvonnan puuttuminen. Työntekijäaseman puolesta voivat vuorostaan samassa tapauksessa vaikuttaa esimerkiksi asianomaisen oma käsitys sekä toisen osapuolen käyttäytyminen (mm. suorittanut ennakonpidätykset sekä maksanut sosiaaliturvamaksut).

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.