Yritystoiminta

Tilaajavastuu

Julkaistu: 01.02.2012

Asianajaja Toni Isoluoma, Oulu, Asianajotoimisto Isoluoma
toni.isoluoma@isoluoma.fi

Harmaata taloutta ja epätervettä kilpailua on koetettu suitsia erilaisin toimin viime vuosina. Jos osa yrityksistä hankkii itselleen kilpailuetua esimerkiksi lakisääteisiä työnantajavelvoitteitaan laiminlyömällä, rehellisesti toimivat yritykset eivät pysty kilpailemaan sääntöjä rikkovien yritysten kanssa. Erityisesti pienet yritykset kärsivät epäterveestä kilpailusta.

Yksi työkalu harmaan talouden karsimisessa on ns. tilaajavastuulaki eli laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä. Perusajatuksena tilaajavastuussa on, että tilaajan pitää varmistua siitä, että hänen sopimuskumppaninsa on täyttänyt omat lakisääteiset velvoitteensa.

Tilaajalla tarkoitetaan elinkeinonharjoittajaa, joka Suomessa käyttää vuokratyövoimaa tai alihankintasopimukseen perustuvaa työvoimaa. Yksityishenkilöllä ei ole tilaajavastuuta. Näin ollen tilaajavastuulain velvoitteet eivät koske esimerkiksi yksityishenkilöä, joka rakennuttaa omakotitalon tai teettää kotinsa perusparannuksen vieraalla työvoimalla.

Lakia sovelletaan vain sellaiseen työhön, joka liittyy tilaajan toiminnassa tavanomaisesti suoritettaviin työtehtäviin tai tilaajan tavanomaiseen toimintaan liittyviin kuljetuksiin. Toisin sanoen tilaajavastuu koskee elinkeinonharjoittajan oman alan töitä. Niinpä vaikka siivousalan yritys, joka käyttää asianajopalveluita ei ole tilaajavastuussa asianajajastaan.

Rakentamisessa lain soveltamisalaa on laajennettu siten, että sitä sovelletaan kaikkiin rakennuttajina toimiviin tilaajiin (vaikka rakennustoiminta ei kuuluisikaan heidän tavanomaisiin tehtäviinsä) sekä sopimusketjussa kaikkiin ns. yhteisellä työpaikalla työsuorituksen tilaajina toimiviin. Se, että selvitysvelvollisuus kulkee sopimusketjussa tarkoittaa, että sopimusketjussa kukin tilaaja on velvollinen selvittämään oman sopimuskumppaninsa taustat. Tämä puolestaan on velvollinen selvittämään oman sopimuskumppaninsa taustat jne.

Mitä elinkeinonharjoittajan tilaajanvastuu sitten on? Tilaajan pitää ennen vuokratyösopimuksen tekemistä tai alihankintaan perustuvaa työtä koskevan sopimuksen tekemistä pyytää sopimuskumppaniltaan

  • selvitys siitä, että sopimuskumppani on merkitty ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin
  • kaupparekisteriote
  • verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verorästeistä on tehty verottajan kanssa maksusopimus
  • todistus eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta tai selvitys siitä, että rästeistä on tehty maksusopimus
  • selvitys työhön sovellettavasta työehtosopimuksesta tai, jos sovellettavaa työehtosopimusta ei ole, selvitys keskeisistä työehdoista

Kaikissa tapauksissa selvitystä ei tarvitse pyytää. Selvitystä ei tarvitse pyytää valtiolta, kunnalta ja eräiltä muilta laissa luetelluilta julkisyhteisöiltä. Elinkeinonharjoittaja saa jättää selvityksen pyytämättä myös vakiintuneissa sopimussuhteissa.

Elinkeinonharjoittajalle voidaan lain rikkomisen johdosta määrätä laiminlyöntimaksu. Se määrätään, jos tilaaja on

  • laiminlyönyt selvitysvelvollisuuden
  • tehnyt sopimuksen liiketoimintakiellossa olevan kanssa tai sellaisen yhtiön kanssa, jonka hallituksen jäsen, toimitusjohtaja tai vastaava on liiketoimintakiellossa
  • tehnyt sopimuksen, vaikka hänen olisi pitänyt tietää, että sopimuskumppanilla ei ole tarkoitusta täyttää lakisääteisiä velvoitteitaan.

Laiminlyöntimaksun suuruus on vähintään 1.500 € ja enintään 15.000 €. Laiminlyöntimaksun suuruuteen vaikuttaa selvitysvelvollisuuden rikkomisen aste, laatu ja laajuus sekä tilaajan ja tämän sopimuskumppanin välisen sopimuksen arvo. Harkinnassa alentavina tekijöinä otetaan huomioon tilaajan pyrkimys estää tai poistaa laiminlyönnin vaikutuksia. Korottavana tekijänä puolestaan otetaan huomioon laiminlyönnin toistuvuus ja suunnitelmallisuus. Vähäisissä tapauksissa laiminlyöntimaksu voidaan jättää määräämättä tai määrätä säädettyä alarajaa pienempänä.

Laiminlyöntimaksun määrää työsuojelupiirin työsuojelutoimisto. Työsuojeluviranomaiset valvovat muutenkin lain noudattamista. Työsuojelupiirin laiminlyöntimaksua koskevasta päätöksestä on oikeus valittaa. Valitusviranomaisena toimii hallinto-oikeus.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.