Yritystoiminta

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Harri Kontturi, Joensuu, As:tsto Harri Kontturi Oy harri.kontturi@kontturi.fi

Viime aikoina on käyty kiivastakin keskustelua Internetin vaikutuksista tekijänoikeuskysymyksiin. Keskustelu liittyy Internetin räjähdysmäiseen kasvuun sekä vireillä olevaan hankkeeseen antaa EU-direktiivi tekijänoikeuksista.

Vastakkain keskustelussa ovat olleet tekijänoikeusjärjestöt sekä esim. kirjasto- ja telealaa edustavat tahot. EU:n komissio on antanut tätä kirjoitettaessa vielä julkaisemattoman direktiiviehdotuksen, jossa on otettu huomioon EU-parlamentin esittämät muutokset, ja jota tullaan käsittelemään vielä ministerineuvostossa ja EU-parlamentissa.

YK:n ihmisoikeuksien julistuksen mukaan jokaisella on oikeus niiden henkisten ja aineellisten etujen suojaamiseen, jotka johtuvat hänen luomastaan tieteellisestä, kirjallisesta tai taiteellisesta tuotannosta. Tämän periaatteen toteuttamiseksi on Suomessa säädetty mm. laki tekijänoikeuksista, joka koskee kaikkia kirjallisia ja taiteellisia teoksia. Lisäksi ko. laissa on säännelty ns. lähioikeuksista eli esittävän taiteilijan oikeuksista, äänitteen valmistajan oikeuksista, radio- ja televisioyrityksen oikeuksista, luettelosuojasta ja uutissuojasta. Oikeudesta valokuvaan on säädetty erillinen lakinsa. Tekijänoikeuksia Suomessa valvovat mm. Teosto ry, Kopiosto ry, Gramex ry ja Kuvasto ry. Alan järjestöjen toimintaan voi tutustua mm. osoitteessa www.kopiosto.fi, josta on linkkejä eteenpäin.

Internetin myötä on mahdollistunut tekijänoikeuden suojaamien teosten kopioiminen, julkaiseminen ja levittäminen tavalla, joka ei aiemmin ole ollut ajateltavissa. Kotisivuille asetetaan käytettäviksi ja kopioitaviksi kuvia, kirjoituksia, musiikkia, tietokoneohjelmia tms. suojattuja teoksia. Oleellista on tässä havaita se, ettei Internetin tuoma tekninen helppous yhtään vähennä tekijänoikeuksien asettamia rajoituksia.

Tekijänoikeus kuuluu sille, joka on luonut teoksen. Tekijänoikeuteen kuuluvat taloudelliset oikeudet eli oikeus kappaleiden valmistamiseen eli kopiointiin, sekä teoksen saattaminen yleisön saataville. Lisäksi tekijänoikeuksiin kuuluvat moraaliset oikeudet ns. isyysoikeus eli oikeus tulla tekijänä mainituksi teoksen käyttämisen yhteydessä, ja ns. respektioikeus eli oikeus vastustaa sellaista teoksen muuttamista tai julkistamista joka loukkaisi tekijälle kuuluvaa arvonantoa. Tekijänoikeudet ovat voimassa 50 vuoden ajan joko tekijän kuolemasta tai teoksen julkaisuajankohdasta, ellei tekijää ilmoiteta. Tekijänoikeutta supistavat eräät rajoitetut oikeudet, kuten esim. oikeus valmistaa julkaistusta teoksesta kappaleita yksityiseen käyttöön, ja vastaavasti tietokoneohjelmasta varmuuskopio omaan käyttöön, valokopiointioikeus Kopiosto ry:n luvalla, siteeraaminen tms. Tekijänoikeus on luovutettavissa kokonaan tai sen haltija voi antaa käyttöoikeuksia tms. rajoitettuja oikeuksia teoksen käyttöön.

Kaikki tekijälle kuuluvat oikeudet ovat Internetissäkin voimassa. Tekijänoikeuden haltijalla on yksin oikeus kopioida teostaan. Kopioimiseksi on katsottu teoksen ilmaiseminen ja tallentaminen eri tavoin. Internetissä muodostuu erityiseksi ongelmaksi se, että viestin välityksen yhteydessä syntyy väistämättä kopioita eri Internet-palvelimille. Asiaa on tähänkin saakka tulkittu niin, ettei tällaisten kopioiden syntyminen loukkaa tekijänoikeutta, ja uudessa direktiivissä tämä kanta tultaneen kirjoittamaan pakottavaksi.

Internetissä tapahtuvista tekijänoikeuksien tms. oikeuksien loukkauksista pääosa johtunee yksityisten harrastajien ajattelemattomuudesta tai tietämättömyydestä. Loukkausten lukumäärää ei kukaan tienne, mutta se on varmasti valtava. Esim. kotisivun yksityinen ylläpitäjäkin on periaatteessa sekä rangaistus- että korvausvastuussa mikäli asettaa kotisivuilleen suojattua materiaalia ilman asianmukaista lupaa. Ongelma on valvonnan vaikeus. Esim. laittomien mp3-musiikkitiedostojen levittäminen Internetissä on voimakkaasti yleistynyt, eikä siihen valvonta näytä purevan.

Verkko-operaattoreilla ei katsota olevan vastuuta verkossaan mahdollisesti laittomasti levitettävästä aineistosta.

Teoksen julkaiseminen ja kappaleiden levittäminen yleisölle ovat tekijän yksinoikeuksia. Teos katsotaan julkaistuksi kun se ensimmäisen kerran asetetaan Internetissä nähtäville. Tekijänoikeuden suojaaman teoksen julkaiseminen edellyttää aina tekijän suostumusta. Teoksen levittäminen tarkoittaa myymistä, lisensiointia ja muuta luovuttamista. Kun teoskappale on kerran laillisesti luovutettu, ei ko. kappaleen edelleen luovuttamiseen tarvita enää lupaa. Koska Internetistä luvallisestikin haettavien tiedostojen osalta ei tapahdu minkään kiinteän tietovälineen luovutusta vaan ainoastaan bittivirtaa verkossa, on katsottu ettei tällaisten laillisestikin hankittujen tiedostojen edelleen luovuttaminen ole luvallista.

Edellä mainittu vielä julkaisematon EU:n direktiiviehdotus ei tule OM:n neuvottelevan virkamiehen Jukka Liedeksen lehtihaastattelun (HS 19.5.1999) mukaan muuttamaan mainittavasti nykyistä tilannetta. Liedes ei pelkää uuden direktiivin rajoittavan tiedonsaantia. Lievempi tekijänoikeussuoja päinvastoin aiheuttaisi sen, etteivät tekijät uskaltaisi enää julkaista teoksiaan verkoissa. Liedes epäilee teknisen kehityksen tuoman paremman suojaamismahdollisuuden eli verkkosivujen muuttamisen maksullisiksi enemmänkin rajoittavan tiedonsaantia, ja esittää julkisten maksuttomien palvelujen järjestämistä kaikkien saataville. Ajatusta voidaan pitää kannatettavana. Internetin palvelutarjonnassa on ollut eräänlainen kokeiluvaihe joka on nyt päättymässä, ja bisneksenteko saa etusijan. Sen ohessa olisi turvattava uuden ainutlaatuisen tietoverkon käytettävyys ja kansalaisten tiedonsaantimahdollisuudet myös ei-kaupalliselta pohjalta.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.