Yritystoiminta

Tekijänoikeuden perusluonteesta

Julkaistu: 31.12.2012

Asianajaja Harri Kontturi, As:tsto Harri Kontturi & Co Oy, harri.kontturi@kontturi.fi

Tekijänoikeus on taiteellisen tai kirjallisen teoksen luoneelle tekijälle kuuluva kyseistä teosta koskeva oikeus. Tekijänoikeus syntyy automaattisesti heti kun teos on luotu ja sillä suojataan siis taiteellisia ja kirjallisia teoksia. Lainsäädännössä tekijänoikeudesta säädetään Tekijänoikeuslaissa. Tekijänoikeudesta on säännelty kansallisesti ja se olomuoto vaihtelee eri maissa. Erilaisia teostyyppejä on lukematon määrä ja niihin kuuluvat esim. elokuvateokset ja rakennustaide.

Tekijänoikeuden luoman suojan saavuttamisen edellytyksinä ovat teoksen itsenäisyys ja omaperäisyys. Itsenäisyyden vaatimus käsittää sen, ettei teosta ole jäljitelty toisesta teoksesta. Omaperäisyyden vaatimus puolestaan merkitsee sitä, ettei kukaan muu olisi samoissa olosuhteissa tehnyt samanlaista teosta. Kyseiset vaatimukset eivät nojaa lakiin vaan perustuvat eri maiden traditioihin tekijänoikeudellisissa ongelmissa ja ratkaisuissa. Oikeuskäytännössä edellä mainittujen vaatimusten täyttymistä on hahmoteltu ns. teoskynnyskäsitteen avulla. Esim. kaunokirjallisissa teoksissa tekijänoikeussuojan kannalta vaadittava teoskynnys täyttyy varsin nopeasti – kyseessä voi olla varsin pienimuotoinen ja viimeistelemätön teos.

Tekijänoikeussuojan piiriin kuuluvat niin alkuperäiset (esim. kirjallinen teos alkuperäisellä kiellellä) kuin myös jälkiperäiset (muunnelmat, käännökset ja kokoomateokset). Lainsäädännössä on myös mahdollistettu, että jo olemassa olevaa teosta muuttaen voidaan saada aikaan uusi ja itsenäinen teos, miten nykyään ymmärretään käyneen esim. karikatyyrejä luotaessa. Tekijänoikeuslaissa on lueteltu joukko teoksia, joiden laatijat eivät jo mainituista teoksen ominaisuuksista huolimatta saavuta tekijänoikeutta; esimerkkinä mainittakoon viranomaispäätökset.

Tekijänoikeus ei rajaa teoksen aihetta toisten henkilöiden ulottumattomiin, ja näin esim. maalauksen teeman hyödyntämistä uudelleen ei ole kielletty. Tekijänoikeussuojaa saavan teoksen voi laatia vain ja ainoastaan luonnollinen henkilö eli ts. ihminen eikä siis vaikkapa yritys oikeushenkilönä voi luoda suojaa saavaa teosta. Tekijänoikeuden siirtäminen oikeushenkilölle on toki mahdollista.

Tekijänoikeus voidaan sisältönsä perusteella jakaa teokseen kohdistuviin moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin. Taloudelliset oikeudet käsittävät oikeuden kappaleiden valmistamiseen (kokonaan tai osittain, millä keinolla tai muodolla tahansa)sekä oikeuden teoksen saattamiseen yleisön saataviin (katseltavaksi, kuultavaksi tai luettavaksi). Moraaliset oikeudet puolestaan sisältävät ns. isyysoikeuden eli oikeuden tulla nimetyksi teoksen tekijänä teosta valmistettaessa ja saatettaessa yleisön saataviin sekä ns. respektioikeuden eli suojan tekijän kunniaa loukkaavaa teoksen muuttamista vastaan.

Tekijänoikeus voidaan vapaasti sopimuksin siirtää, mutta tehty siirto koskee moraalisia oikeuksia vain poikkeustilanteissa. Mahdollisesta oikeudesta muuttaa tai luovuttaa teosta edelleen on sovittava nimenomaisesti. Luonnollisesti tekijänoikeuden luoma suoja ei ole ääretön, vaan sitä on lainsäädännössä rajoitettu poikkeuksin, jotka sallivat joko teoksen vapaan käytön tai käytön korvausta vastaan. Kyseisillä rajoituksilla pyritään hyödyttämään suurta yleisöä. Rajoituksia ovat mm. teoskappaleiden valmistaminen yksityiseen käyttöön sekä siteeraaminen.

Tekijänoikeus on voimassa kunnes on kulunut 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Lainsäädännössä on lisäksi erityisiä vanhenemisaikoja taiteellisen tai kirjallisen teoksen luonteesta riippuen. Tekijäoikeutta vastaa tehtyjen loukkausten sanktioista säädetään Rikoslaissa ja kyseeseen voi esim. tulla tekijänoikeusrikos. Tekijänoikeusrikos saattaa hyvinkin täyttää myös muun rikoksen kuten esim. kunnianloukkauksen, herjauksen tai solvauksen tunnusmerkit.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.