Yritystoiminta

Julkaistu: 30.12.2012

Asianajotoimessa pyritään ensisijaisesti osapuolten väliseen sopuun tai vaihtoehtoisesti juttu voidaan käsitellä sovittelumenettelyssä sovittelutoimiston nimeämän sovittelijan toimesta. Tämän vuoden alusta sovittelua on alettu tarjota myös tuomioistuimessa pääkäsittelyn sijaan.

Yleisissä tuomioistuimissa käsiteltäviä riita-asioita ja riitaisia hakemusasioita voidaan sovitella. Sovittelu perustuu 1.1.2006 voimaan tulleeseen lakiin riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa. Sovittelua suositellaan erityisesti asioissa, joissa oikeudenkäynti olisi epätarkoituksenmukainen huomioon ottaen oikeudenkäyntikulut, oikeudenkäynnin muodollisuus tai tarve säilyttää vuoropuhelu ja yhteys osapuolten välillä.

Osapuolet voivat hakea sovittelua pääkäsittelyn sijaan, asioissa jotka eivät ole tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiana käsiteltävänä. Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siinä on selostettava, mitä riita koskee ja miten osapuolten näkemykset eroavat toisistaan. Lisäksi tulee ilmoittaa perusteet, joilla asia soveltuisi soviteltavaksi. Hakemuksessa on ilmoitettava osapuolet ja heidän yhteystietonsa noudattaen haastehakemuksen sisältövaatimuksia. Asia, joka on tuomioistuimessa oikeudenkäyntiasiana käsiteltävänä, voidaan osoittaa soviteltavaksi asianosaisen tai asianosaisten pyynnöstä. Pyyntö on vapaamuotoinen, ja se on tehtävä ennen kuin asian valmistelu on todettu päättyneeksi. Sovittelun aloittaminen edellyttää kaikkien osapuolten suostumusta.

Tuomioistuin päättää sovittelun aloittamisesta. Asiaa sovittelemaan on toimivaltainen se tuomioistuin, joka on toimivaltainen käsittelemään asian oikeudenkäynnissä. Asiaa sovittelemaan määrätään sovittelija. Sovittelijana toimii asiaa käsittelevän tuomioistuimen tuomari. Sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää avustajaa. Avustajan palkkion ja korvauksen hänen kuluistaan suorittavat osapuolet. Myös sovittelun osapuolilla on mahdollisuus käyttää sovittelussa avustajaa ja asiamiestä.

Sovittelu toteutetaan joutuisasti sekä tasapuolisuutta ja puolueettomuutta noudattaen. Sovittelijan tulee kuulla osapuolia ja neuvotella heidän kanssaan. Osapuolten suostumuksella voidaan kuulla muitakin henkilöitä ja esittää muuta selvitystä. Sovittelija voi neuvotella osapuolen kanssa muiden osapuolten läsnä olematta, jos osapuolet tähän suostuvat. Sovittelija päättää menettelyn muusta järjestämisestä osapuolia kuultuaan.

Sovittelijan tulee auttaa osapuolia heidän pyrkimyksessään päästä yhteisymmärrykseen ja sovinnolliseen ratkaisuun. Osapuolten pyynnöstä tai suostumuksella sovittelija voi tehdä ehdotuksen asian sovinnolliseksi ratkaisemiseksi. Ehdotus voidaan perustaa siihen, minkä sovittelija harkitsee kohtuulliseksi. Sovittelu päättyy, kun asiassa vahvistetaan sovinto tai osapuolet ilmoittavat sovittelijalle muuten sopineensa asian, osapuoli ilmoittaa sovittelijalle, että ei halua asiaa enää soviteltavan tai sovittelija päättää osapuolia kuultuaan, että sovittelun jatkaminen ei ole enää perusteltua. Jos sopua ei saada aikaan ja asia viedään tuomioistuimen ratkaistavaksi, sovittelija ei saa käsitellä tuomarina oikeudenkäynnissä asiaa, jossa hän on toiminut sovittelijana.

Sovittelusta peritään hakemusmaksu. Hakemusmaksun tarkoituksena on ohjata osapuolia harkitsemaan, onko asian sovittelemiseen edellytyksiä, vai onko tarkoituksen-mukaisempaa saattaa se suoraan haastehakemuksella riita-asiana vireille. Riita-asioiden käsittelystä käräjäoikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksua sen mukaan, missä käsittelyvaiheessa asia päättyy. Myös niistä asioista, jotka jäävät käräjäoikeudessa sillensä sen jälkeen kun haaste on annettu, peritään käsittelymaksu.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.