Asianajaja Heikki Lehtinen, Tampere, AA:tsto Lehtinen, Sinivaara & Syrjänen Oy heikki.lehtinen@lss-oy.com
Yhteistyöprojektit edellyttävät usein salassa pidettävien tietojen paljastamista yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Salassapitosopimuksen tarkoituksena on varmistaa, ettei yhteistyökumppani tai työntekijä voi käyttää sopimussuhteen kautta tietoonsa tulleita seikkoja ei toivotulla tavalla. Sopimuksella täydennetään lainsäädännön tarjoamaa liike- ja yrityssalaisuuksien suojaa. Yrityssalaisuutta käsitteleviä artikkeleita löydät artikkelikirjastostamme.
Salassapitosopimus ei muodosta itsessään yhteistoiminta- tai valtuutussuhdetta, vaan kyseessä on tiedonkäyttöä koskeva sopimus. Sopimuksella kielletään nimenomaisesti luottamuksellisten tietojen väärinkäyttö hyötymistarkoituksessa sekä tiedon ilmaiseminen ulkopuoliselle. Useimmiten sopimukseen kirjataan salassa pidettävien tietojen lisäksi myös ne tiedot, joiden ei katsota kuuluvan salassapitosuojan piiriin. Tällaisia tietoja voivat olla, esimerkiksi yleisesti tunnetut tiedot.
Työntekijät ja muut henkilöt, joilla on oikeus saada salassa pidettävää tietoa, nimetään tarvittaessa sopimuksessa erikseen. Jokainen salassa pidettävää tietoa saanut henkilö vastaa salassapidosta omassa toiminnassaan. Sopimuksessa kannattaa huomioida myös mahdollinen alihankkijoiden käyttäminen ja se että alihankkijat (työntekijöineen) sitoutetaan salassapitosopimuksen noudattamiseen. Käytännössä sitouttaminen voidaan toteuttaa sopimuksen kautta siten, että alihankkijaa käyttävä osapuoli huolehtii ja vastaa alihankkijoiden kanssa tehtävistä salassapitosopimuksista. Salassapitosopimukseen voidaan sisällyttää alihankkijoita (tai muita työntekijöitä) koskeva ehto, jonka mukaan tietoja saa antaa alihankkijoille/työntekijöille vain siinä laajuudessa kuin työtehtävien hoitaminen sitä edellyttää. Tarvittaessa on syytä ottaa kantaa myös siihen, saako salassa pidettävää tietoa ilmaista konsernin tai sisaryritysten tiedonvaihdossa.
Salassapitosopimuksessa voidaan sopia siitä, kuinka mahdollinen sopimusrikkomus korvataan toiselle osapuolelle. Useimmiten sopimusrikkomuksesta sovitaan seuraamukseksi ennalta määrätyn suuruinen sopimussakko. Sopimussakon käyttäminen on perusteltua, sillä pelkkä sopimusrikkomuksesta seuraava vahingonkorvausvelvollisuus ei kata tilanteita, joista ei aiheudu taloudellista vahinkoa. Sopimussakkoa puoltaa myös se, että vahingon määrän toteennäyttäminen voi olla vaikeaa.
Salassapitosopimus kannattaa tehdä huolella. Suunnittelematon salassapitosopimus voi aiheuttaa jopa liiketoiminnallisia ongelmia, jos salassapidon laajuus kasvaa liian suureksi. Ongelmia voi aiheuttaa tilanteet, joissa kaikki toiselta osapuolelta tuleva tieto luokitellaan salassa pidettäväksi. Vastaavasti myös liian suppeasti määritelty salassapidon laajuus voi aiheuttaa yhtä suurta hankaluutta. Internetistä löytyvät mallisopimuspohjat sisältävät riskin ja niiden käyttöön tulisi suhtautua aina suurella varauksella. Salassapitosopimuksien kohdalla on aina huomioitava yksittäisen tapauksen erityispiirteet ja siksi onkin suositeltavaa kääntyä OpusLex-asiantuntijajuristin puoleen, kattavan ja osapuolten tarpeet tarkasti huomioivan sopimuksen aikaan saamiseksi.
Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.