Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.fi
Tavara kuuluu myyjälle, kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu – vai kuuluuko?
Konkurssin kohdattua yritystä törmää pesänhoitaja usein tilanteeseen, jossa tukkumyyjä tai tavarantoimittaja on hakenut tuotteensa tai tavaransa pois konkurssia kohdanneesta yrityksestä joitakin päiviä tai viikkoja ennen konkurssia. Tällaisessa tapauksessa on aina kyse tilanteesta, jossa pesänhoitaja konkurssipesän puolesta joutuu harkitsemaan takaisinsaantilain mukaisen takaisinsaantikanteen nostamista. Takaisinsaantilain mukaan velanmaksu peräytyy konkurssipesään muun muassa, mikäli se on kolme kuukautta ennen määräpäivää maksettu epätavallisin maksuvälinein. Kun maksu kaupan osapuolten välillä yleisimmin tapahtuu rahassa ei tällä tavoin tehtyä suoritusta yleensä voida pitää kovin tavanomaisena.
Konkurssitilanteessa konkurssiin menneeltä yritykseltä olevasta saatavasta tuleva jako-osuus on yleensä hyvin alhainen. Joissain tapauksissa jako-osuutta ei tule lainkaan. Tämän vuoksi kiusaus noutaa myymättä oleva tavara edellä mainituin tavoin on suuri. Tavarantoimituksen yhteydessä jätettyyn laskuun on monesti liitetty maininta siitä, että tavara kuuluu myyjälle kunnes kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Tällaista pelkästään laskussa olevaa mainintaa ei kuitenkaan voida pitää riittävänä pätevän omistuksenpidätysehdon syntymiselle. Tällaiseen ratkaisuun on päätynyt myös Korkein oikeus.
Mikäli tukkumyyjä tai tavarantoimittaja tahtoo turvata saatavaansa ja edelleen myymättä olevia toimittamiaan tuotteita vähittäismyyjän tai yrityksen konkurssissa, on syytä varmistautua pätevän omistuksenpidätyksen voimassaolossa. Ensisijainen ja selkein tapa on sopimusosapuolten välille tehtävä myyntitilisopimus. Sopimuksen ehdot tulee kirjata kirjalliseen sopimukseen. Sopimukseen on syytä lisätä myös maininta tilityksen tapahtumisesta. Joka tapauksessa omistuksenpidätysväitteelle on eduksi mikäli tietyn tavarantoimittajan toimittamat tuotteet ovat liikkeestä riittävän selkeästi eroteltavissa. Mikäli varsinaista myyntitilisopimusta ei osapuolten välillä tehdä on omistuksenpidätyksestä joka tapauksessa syytä sopia kirjallisesti. Mikäli kirjallista sopimusta ei ole olemassa tai sitä ei tahdota tehdä, on konkurssitilanteessa mahdollisuus vedota myös vakiintuneeseen kauppatapaan. Tällöin on kuitenkin hyvä mikäli pystytään osoittamaan, että tuotteiden maksu tavarantoimittajalle on tapahtunut vähittäismyynnin mukaan. Mikäli kyseessä on jonkin muun omaisuuden kuin vähittäismyyntinä edelleen myytävien tuotteiden kaupasta, on syytä tehdä nimenomainen osamaksusopimus. Tällaisessa sopimuksessa myyjä pidättää itsellään kauppaesineen omistusoikeuden siihen asti kunnes kauppahinta on tullut kokonaisuudessaan maksettua.
Konkurssi on aina ikävä tilanne kaikkien siihen joutuvien osapuolten kannalta. Tuolloin saatavista tulevat jäävät aina minimaalisen alhaisiksi. Kuten niin monessa muussakin asiassa, tulee konkurssitilanteeseenkin varautua jo silloin kun yrityksellä menee hyvin. Viime hetkellä suoritetut hätäiset ja epätoivoiset pelastustoimenpiteet johtavat yleensä vain turhiin oikeusprosesseihin, joissain tapauksissa jopa rikosprosesseihin ja aiheuttavat joka tapauksessa osapuolille huomattavia ylimääräisiä kuluja.
Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.