Asianajaja Väinö Teperi, Helsinki, As:tsto Teperi & Co Oy vaino.teperi@teperi-law.f
Kirjanpitorikos on kyseessä, kun kirjanpitovelvollinen tai tämän edustaja tai se, jonka tehtäväksi kirjanpito on toimeksiannolla uskottu, laiminlyö kokonaan tai osaksi liiketapahtumien kirjaamisen tai tilinpäätöksen laatimisen tai merkitsee kirjanpitoon vääriä tai harhaanjohtavia tietoja tai hävittää, kätkee tai vahingoittaa kirjanpitoaineistoa. Kirjanpitorikoksen rangaistusasteikko on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Tyypillisiä vääriä tietoja ovat vääriin tositteisiin perustuvat kirjaukset ja liiketapahtumien useampikertaiset kirjaukset. Yleensä kirjanpitorikos edellyttää useita vääriä tai harhaanjohtavia kirjauksia tai kirjausten laiminlyöntejä. Kirjanpitoaineiston hävittäminen, kätkeminen ja vahingoittaminen koskevat kirjanpitokirjojen, tositteiden ja liiketapahtumia koskevan kirjeenvaihdon käsittelyä. Hävittäminen on aineiston fyysistä tuhoamista, kun taas kätkeminen tarkoittaa aineiston piilottamista tai säilytyspaikan salaamista. Vahingoittaminen on esimerkiksi kirjanpitomateriaalin käsittelemistä siten, että sitä ei enää ole mahdollista lukea.
Kirjanpitorikoksen rangaistavuus edellyttää, että teko olennaisesti vaikeuttaa oikean ja riittävän kuvan saamista kirjanpitovelvollisen toiminnan taloudellisesta tuloksesta tai taloudellisesta asemasta. Kirjanpidosta saatavan kuvan oikeellisuutta ja riittävyyttä arvioidaan kirjanpitolain ja kirjanpitoasetuksen sekä hyvän kirjanpitotavan pohjalta. Lisäksi kirjanpitorikos edellyttää tahallisuutta eli tekijän tietoisuutta.
Kirjanpitorikoksen tekijä on lähtökohtaisesti sidottu kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitovelvollisuuteen. Kirjanpitovelvollisuus on jokaisella liike- ja ammattitoiminnan harjoittajalla. Kirjanpitovelvollisia ovat siten aina esimerkiksi osakeyhtiöt, osuuskunnat, kommandiittiyhtiöt, avoimet yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt. Rikoksen tekijänä voi olla myös kirjanpitovelvollisen edustaja esimerkiksi silloin, kun kirjanpitovelvollinen on yhteisö. Jos kirjanpito on toimeksiannolla uskottu jonkun ulkopuolisen tehtäväksi, voi myös tämä olla kirjanpitorikoksen tekijä.
Tuottamuksellinen kirjanpitorikos ei edellytä tekijältä tahallisuutta, vaan rangaistavuuteen riittää, että tekijä on syyllistynyt tekoon törkeästä huolimattomuudesta. Muilta osin tuottamuksellinen kirjanpitorikos vastaa pitkälti kirjanpitorikosta, sillä erotuksella, että rangaistus tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta on sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.