Yritystoiminta

Edellytykset patentin saamiselle

Julkaistu: 11.05.2022

Uusi keksintö on mahdollista suojata patentilla. Patentti voidaan myöntää tuotteeseen tai menetelmään, joka täyttää lain asettamat patentoinnin edellytykset. Patentti on yksinoikeus, jonka perusteella patentinhaltija voi kieltää muilta keksinnön ammattimaisen hyväksikäytön. Patentin tarkoitus on kannustaa keksintöjen luomiseen ja näin edistää yleistä teknologista kehitystä yhteiskunnassa.

Suomen kansallisesta patenttijärjestelmästä ja patentin saamisen edellytyksistä säädetään patenttilaissa (550/1967). Patenttia ei ole mahdollista saada mille tahansa keksinnölle, vaan patentoitavan keksinnön on täytettävä tietyt lain asettamat edellytykset. Patenttilain 1 §:n 1 momentin se, joka on tehnyt mihin tekniikan alaan tahansa liittyvän keksinnön, jota voidaan käyttää teollisesti, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada patentin keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyödyntämiseen. Täten patentoimisen edellytyksenä on ensinnäkin keksinnöllisyys ja toisena teollinen käyttökelpoisuus.

Keksinnöllisyys tarkoittaa sitä, että keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää. Teollisesti käyttökelpoisen keksinnön määritelmä on haluttu pitää laajana. Teollisuus viittaa sanan suppean merkityksen lisäksi myös muuhun elinkeinotoimintaan, kuten maa- ja metsätalouteen sekä kuljetusalaan. Lisäksi teollisella käytettävyydellä tarkoitetaan sitä, että keksinnöllä tulee olla tekninen luonne ja tekninen teho sekä sen tulee myös olla toisinnettavissa.

Itse keksinnön käsitettä ei määritellä laissa, mutta patenttilain 1 §:n 2 momentissa on esimerkinomainen luettelo siitä, mitä ei ole mahdollista patentoida. Kyseisen kohdan mukaan keksinnöksi ei katsota pelkästään 1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää, 2) taiteellista luomusta, 3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää, älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa eikä 4) tietojen esittämistä. Keksinnön on oltava luonteeltaan tekninen ja ratkaistava jokin tekninen ongelma. Patentoitavan kohteen pitää olla esimerkiksi menetelmä, laite, tuote tai uusi käyttötapa. Lisäksi keksinnön selityksen tulee patenttihakemuksessa olla sellainen, että kyseisen alan ammattilainen pystyisi toteuttamaan keksinnön.

Patenttilain 2 §:n 1 momentissa asetetaan vielä yksi patentoimisen edellytys. Kyseisen kohdan mukaan patentti myönnetään ainoastaan keksintöön, joka on uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen patenttihakemuksen tekemispäivää, ja lisäksi olennaisesti eroaa siitä. Keksinnön tulee olla uusi aikaisemmin tunnettuun tekniikan tasoon verrattuna, mutta lisäksi vaaditaan keksinnöllisyyttä: keksinnön tulee olennaisesti erota siitä, mikä on tullut aiemmin tunnetuksi. Vanhaan, jo ennestään tunnettuun tekniikkaan ei voida myöntää yksinoikeutta. Tämän vuoksi omaa keksintöä ei pidä julkistaa ennen patentin hakemista, koska omakin julkistaminen tekee keksinnöstä ’ennestään tunnetun’.

Voidaan todeta, että patentoinnin edellytyksiin lukeutuu kolme eri kriteeriä: uutuus, keksinnöllisyys sekä teollinen käyttökelpoisuus. Patentoinnin edellytykset tarkistaa patentin myöntävä kansallinen viranomainen, joka Suomessa on Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Patentti on voimassa niissä maissa, joissa patenttia on haettu ja se on saatu.

Patentin keskeisenä ajatuksena on keksintöjä koskevan tiedon julkistaminen. Vastikkeena tiedon julkistamisesta keksijä saa patentin, joka antaa hänelle yksinoikeuden keksintöön rajoitetuksi ajaksi. Useimmiten patentit liittyvät uusiin teknisiin ratkaisuihin, joiden kehittäminen voi vaatia paljon työtä. Esimerkiksi lääkkeiden kehittäminen on hyvin kallista, mutta niiden elinaika markkinoilla on usein pitkä. Tällöin patenttiin investoiminen on kannattavaa. Keksijän tuleekin patentointia harkitessaan arvioida keksinnön tuotto-odotukset verrattuna patentoinnin kustannuksiin.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Yrityskauppa ja yritysvaltaus

Artikkelissa käsitellään yrityskauppaa sekä yritysvaltauksen erilaisia muotoja. Yrityskauppa voidaan ensinnäkin toteuttaa vapaaehtoisella osakekaupalla. Toisaalta on mahdollista toimittaa yritysvaltaus, joka voi olla vihamielinen tai ystävämielinen. Artikkelissa tehdään yleiskatsaus aiheeseen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Millainen merkki voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä?

Tässä artikkelissa käsitellään rekisteröitäviä tavaramerkkejä. Suomessa tavaramerkkeihin sovelletaan tavaramerkkilakia (544/2019). Tavaramerkkilain 11.1 §:n mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa tavaramerkin haltijan tavarat tai palvelut toisen tavaroista tai palveluista. Lisäksi merkki tulee voida esittää tavaramerkkirekisterissä sellaisella tavalla, että viranomaiset ja yleisö voivat määrittää tavaramerkin haltijan saaman suojan selkeän ja täsmällisen kohteen.

Lue artikkeli

Artikkelit

Maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja

Maantieteellisillä merkinnöillä ja alkuperänimityksillä osoitetaan tietyn tuottajaryhmän tuotteiden maantieteellistä alkuperää, esimerkiksi juuston tai viinin alkuperää. Maantieteellistä alkuperää koskevien suojamuotojen taustalla on ajatus siitä, että tuotteen alkuperäalueen ilmasto, maaperä, kasvisto ja eläimistö vaikuttavat tuotteen ominaisuuksiin eivätkä nämä ominaisuudet ole kopioitavissa. Maantieteellinen alkuperämerkintä osoittaa tuotteen olevan peräisin tietyltä alueelta, seudulta tai paikkakunnalta.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.