Yritystoiminta

Julkaistu: 16.06.2020

Yrityssaneeraus on toimenpide, jonka tarkoituksena on taloudellisissa vaikeuksissa olevan yrityksen jatkamiskelpoisen toiminnan tervehdyttäminen sekä tätä varten tarvittavien velkajärjestelyjen mahdollistaminen. Siinä tähdätään yritystoiminnan jatkamiseen menettelyn jälkeen, toisin kuin konkurssissa, jonka seurauksena toiminta lakkaa. Yrityssaneerauksessa tuomioistuin vahvistaa saneerausohjelman, jolla määrätään velallisen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista toimenpiteistä.

Yrityssaneeraukseen voidaan asettaa yksityinen elinkeinonharjoittaja, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, asunto-osakeyhtiö tai taloudellista toimintaa harjoittava yhdistys tai säätiö. Yksityisillä elinkeinonharjoittajilla tarkoitetaan kaupparekisteriin merkittyjen yksityisten elinkeinonharjoittajien lisäksi ammatin taikka maatilatalouden tai kalastuksen harjoittajaa. Yrityssaneeraukseen ei voida asettaa luottolaitosta, vakuutus- tai eläkelaitoista, eikä selvitystilassa olevaa yhtiötä, osuuskuntaa tai säätiötä. Saneeraukseen ei myöskään voi asettaa luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain mukaisesti kriisihallintoon asetettua laitosta.

Hakemuksen saneerauksen aloittamisesta voi tehdä velallinen itse tai velkoja(t). Velkojalla ei ole oikeutta hakea yrityssaneerausta, jos hänen saatavansa on riitainen, joko perusteeltaan tai olennaiselta osin määrältään, taikka saatava on muusta syystä epäselvä. Hakija voi olla myös ns. todennäköinen velkoja. Todennäköinen velkoja on joku, jolla ei hakemuksen ajankohtana ole vielä vireillepanoon oikeuttavaa asemaa, mutta jolle velallisen maksukyvyttömyys todennäköisesti tulisi aiheuttamaan saamisoikeuteen perustuvia taloudellisia menetyksiä. Esimerkiksi velallisen takaaja voi olla todennäköinen velkoja.

Saneerausmenettelyn aloittaminen edellytyksenä on joko velkojien ja velallisen yhteishakemus tai velallisen uhkaava tai jo toteutunut maksukyvyttömyys. Yhteishakemuksessa vähintään kaksi velkojaa tekevät yhdessä velallisen kanssa hakemuksen saneerausmenettelyn aloittamisesta tai puoltavat velallisen hakemusta. Velkojien saatavien tulee edustaa vähintään viidesosaa velallisen tunnetuista veloista ja he eivät saa olla velallisen läheisiä. Yhteishakemukseen ei tarvitse liittää selvitystä velallisen uhkaavasta tai toteutuneesta maksukyvyttömyydestä.

Uhkaava maksukyvyttömyys on toinen mahdollinen edellytys aloittamiselle. Tämän todistaminen edellyttää riittävän selvityksen antamista velallisen taloudellisesta tilasta. Jos hakijana ei ole velallinen itse, saneerausmenettelyn aloittaminen vaatii, että menettely on tarpeellinen hakijan huomattavan taloudellisen edun turvaamiseksi tai sen vaarantumisen torjumiseksi. Velkojan on osoitettava, että saneerausmenettely on tarkoituksenmukaisempi hänen etujensa turvaamiseksi kuin tavanomaiset perintäkeinot. Saneerausmenettelyä ei voi esimerkiksi aloittaa yksittäisen saatavan turvaamiseksi, ellei tämä saatava ole määrältään huomattava.

Saneeraus voidaan aloittaa myös jo toteutuneen maksukyvyttömyyden takia. On kuitenkin muistettava, että saneerausmenettelyn tarkoitus on tervehdyttää velallisen taloudellinen tilanne. Jos taloudelliset vaikeudet ovat niin vakavat, että saneerausohjelman vaikutuksella niitä ei voida poistaa muuten kuin tilapäisesti, ei saneerausta aloiteta. Tällaisissa tilanteissa konkurssi on tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto.