Yritystoiminta

Yksipuolinen tuomio – seuraus prosessuaalisten velvoitteiden laiminlyömisestä

Julkaistu: 18.09.2018

Sellaisissa siviiliprosessuaalisissa asioissa, joissa sovinto on sallittu (dispositiivinen riita-asia), voi tuomioistuin antaa tietyissä tilanteissa yksipuolisen tuomion (YPT). Ratkaisu ei tällaisessa tapauksessa perustu materiaalisen tutkinnan johtopäätöksiin, vaan siihen, ettei asianosainen ole täyttänyt prosessuaalisia velvoitteitaan. Tästä on kyse, kun asianosainen pysyy asian suhteen passiivisena. Käytännössä tavanomaista on, että vastaajaa vastaan nostettu kanne hyväksytään yksipuolisella tuomiolla silloin, kun vastaaja ei ole toimittanut kirjallista vastausta tuomioistuimelle annetussa määräajassa. Toisaalta myös kantajan passiivisuus voi johtaa kanteen hylkäämiseen muun muassa siinä tapauksessa, että kantaja jättää toimittamatta pyydetyn kirjallisen lausuman tai jää pois istunnosta ilman hyväksyttävää syytä. Jos kanne on kuitenkin selvästi perusteltu tai vastaaja on myöntänyt teon, voidaan kanne kantajan passiivisuudesta huolimatta hyväksyä tavallisella tuomiolla.

Yksipuolisen tuomion lainsäädännöllinen pohja on kirjoitettu oikeudenkäymiskaareen (OK, 4/1734). Sen 5 luvun 13 §:n mukaan asia voidaan ratkaista valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla, mikäli vastaaja, jota on kehotettu vastaamaan kirjallisesti asiassa, jossa sovinto on sallittu, ei ole antanut pyydettyä vastausta määräajassa tai on vastauksessaan vedonnut ainoastaan sellaiseen perusteeseen, jolla selvästi ei ole vaikutusta asian ratkaisemiseen, tai kun vastaaja ei ole esittänyt kanteen vastustamiselleen minkäänlaista perustetta. Lisäksi säännöksessä todetaan, että siltä osin kuin kantaja on luopunut kanteesta tai se on selvästi perusteeton, kanne on hylättävä.

Juoksevaa sitoumusta varten oikeudenkäymiskaaressa on säännös erikseen. OK 5:14 §:n mukaan nimittäin jos kantajan vaatimus perustuu juoksevaan velkakirjaan, vekseliin tai shekkiin ja vastaaja ei ole antanut pyydettyä vastausta, esittänyt todennäköisiä syitä kanteen vastustamisen tueksi eikä lainvoimaista tuomiota, kuittaukseen käytettävää juoksevaa velkakirjaa, vekseliä tai shekkiä, asia ratkaistaan valmistelua jatkamatta yksipuolisella tuomiolla. Syynä tälle on kaikessa yksinkertaisuudessaan se seikka, että asiakirja, jonka vastaaja on allekirjoittanut, on vahva näyttö kantajan saatavasta.

OK 12 luvun 13 §:n mukaan silloin, kun yksipuolinen tuomio on annettava vastaajaa vastaan, kanne hyväksytään. YPT ei kuitenkaan ole mahdollinen, jos kantajan kanne on selvästi perusteeton tai jos kantaja on luopunut kanteesta. Tämä johtaa kanteen hylkäämiseen tuomiolla.

Yksipuolisesta tuomiosta ei saa valittaa. Muutoksenhakureitti toteutuu takaisinsaantia hakemalla, mitä varten ohjeet annetaan tuomion yhteydessä. Sellaisella asianosaisella, jota vastaan asiassa on annettu toistamiseen yksipuolinen tuomio, ei kuitenkaan enää OK 12:17.2 §:n nojalla ole oikeutta takaisinsaantiin.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.