Konkurssiin asetetun velallisen tekemiä oikeustoimia voidaan tietyin edellytyksin peräyttää konkurssia edeltävältä ajalta. Tätä prosessia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään. Lain tarkoitus on estää velallista vahingoittamasta konkurssivelkojiaan siirtämällä omaisuuttaan heidän ulottumattomiinsa tai suosimalla tiettyä velkojaa muiden velkojien kustannuksella. Tässä käsitellään tilanteita, joissa konkurssivelallisen velan maksu voidaan peräyttää takaisin konkurssipesään.
Velan maksun peräyttäminen voi tapahtua kolmella eri perusteella: velka on maksettu epätavallisin maksuvälinein, velka on maksettu ennenaikaisesti tai velka on maksettu määrällä, jota on pesän varoihin nähden pidettävä huomattavana.
Epätavallisilla maksuvälineillä tarkoitetaan lähinnä maksuja, jotka on suoritettu muuten kuin rahana. Maksua voidaan yleensä pitää epätavallisena, jos velkasuhteen alussa on sovittu rahamaksusta ja velka on kuitenkin maksettu jollain muulla maksuvälineellä. Epätavallisena on pidetty esim., kun elinkeinoharjoittaja maksaa velkaansa tavarana liikkeensä varastosta. Maksua muulla kuin rahalla ei pidetä epätavallisena, jos tällaisesta maksutavasta on sovittu velkasuhteen alussa.
Toinen peruste on velan maksun ennenaikaisuus. Pääsääntöisesti ennen eräpäivää maksetut velat katsotaan aina ennenaikaisiksi. Eräpäivä ei ole kuitenkaan ehdoton takaraja, vaan ennenaikaiseksi voidaan myös katsoa erääntyneiden velkojen maksuja. Ennenaikaisuutta tarkastellessa annetaan merkitystä sille mitä asianomaisella alalla ja asianomaisten välisessä käytännössä on pidetty normaalina. Kolmantena perusteena on velan maksu määrällä, jota on pidettävä huomattavana suhteessa pesän varoihin. Olennaista on maksun suuruuden suhde pesässä oleviin varoihin. Huomattavuutta ei ole tarkemmin määritelty, mutta ylisuuriksi on katsottu esim. maksut, jotka ovat ylittäneet 10 % konkurssipesän nettovarallisuudesta.
Vaikka yksi edellä olevista perusteista täyttyisikin, ei maksu kuitenkaan peräydy, jos sitä voidaan pitää olosuhteet huomioon ottaen tavanomaisena. Tavanomaisena maksua voidaan yleensä pitää, jos sen ei voida olettaa olevan yhteydessä velallisen maksukyvyttömyyteen ja konkurssiin. Tavanomaisuutta arvioidessa tulee myös ottaa huomioon takaisinsaannin peruste. Esimerkiksi ennenaikaista velan maksua voidaan pitää tavanomaisena, jos se on tehty vain muutama päivä ennen erääntymistä, eikä velkojan ole katsottu vaikuttaneen ennenaikaiseen maksuun. Huomattavan määrän maksuja voidaan taas pitää tavanomaisina, jos ne liittyvät juokseviin kuluihin, kuten vuokriin, palkkoihin tai veroihin. Epätavallisilla maksuvälineillä suoritettua maksua pidetään harvoin tavanomaisena.
Velkojen maksuja voidaan peräyttää kolmelta kuukaudelta ennen määräpäivää. Määräpäivällä tarkoitetaan pääsääntöisesti päivää, jona konkurssihakemus tehtiin tuomioistuimelle. Laissa määritellyille läheisille tehdyt maksut voidaan peräyttää kahden vuoden ajalta. Jos maksu läheiselle on tehty kolmea kuukautta ennen, mutta kahden vuoden sisällä, voi läheinen estää peräyttämisen näyttämällä, ettei velallinen ollut maksukyvytön eikä maksun vuoksi tullut maksukyvyttömäksi.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeliOikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.