Konkurssi on maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssiin voidaan asettaa velallinen, joka ei kykene vastaamaan veloistaan. Konkurssi on ns. yleistäytäntöönpanoa eli se koskee velallisen kaikkia velkoja ja kaikkea omaisuutta. Velallinen ei vapaudu vastaamasta niistä konkurssisaatavista, joille ei konkurssissa kerry täyttä suoritusta.
Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Velallisen omaisuus muodostaa konkurssipesän, jossa velkojat käyttävät päätösvaltaansa velkojainkokouksissa. Tuomioistuimen määrää konkurssipesälle pesänhoitajan, joka vastaa omaisuuden hoitamisesta ja myymisestä sekä muusta konkurssipesän hallinnosta. Pesänhoitajana toimivat usein asianajajat.
Konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tuomioistuin päättää konkurssiin asettamisesta velallisen tai velkojan hakemuksesta. Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on, että henkilö on maksukyvytön. Maksukyvyttömyys tarkoittaa sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Maksukyvyttömyys todetaan joko velallisen oman ilmoituksen johdosta tai käyttämällä ns. maksukyvyttömyysolettamia.
Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö, niin yksityishenkilö kuin yksityinen elinkeinonharjoittajakin. Myös yhteisöt, säätiöt ja muut oikeushenkilöt voidaan asettaa konkurssiin. Yhteisöihin kuuluvat esim. kommandiittiyhtiöt, osakeyhtiöt ja osuuskunnat sekä erityislailla säädellyt yhtiöt kuten asunto-osakeyhtiöt ja vakuutus- ja luottolaitokset. Myös valtion ja kunnan omistamat yhtiöt voidaan asettaa konkurssiin. Oikeushenkilö voidaan asettaa konkurssiin silloinkin, kun se on poistettu asianomaisesta rekisteristä tai purettu. Kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin. Julkisoikeudellinen yliopisto voidaan asettaa konkurssiin, vaikka muuten julkisoikeudellisia laitoksia ei konkurssiin voikaan asettaa.
Konkurssiin ei voida asettaa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kuntayhtymää tai muuta kuntien julkisoikeudellista yhteistoimintaelintä, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta (esim. Suomen pankki, KELA) taikka evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.