Yritystoiminta

Julkaistu: 14.05.2018

Konkurssivelalliselle on asetettu konkurssilaissa (KonkL) myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuus, joka konkretisoituu, kun käräjäoikeus on asettaa yhtiön konkurssiin ja määrää pesänhoitajan selvittämään konkurssipesää. Lain 4:5.1:n mukaan velallisen on myötävaikutettava siihen, että pesänhoitaja voi suorittaa hänelle kuuluvat tehtävät ja konkurssimenettely voidaan saattaa asianmukaisesti päätökseen. Tässä momentissa on säädetty yleinen toimintavelvollisuus velalliselle edesauttaa pesän selvittämistä.

KonkL 4:5.2:n on säädetty velallisen erityisestä velvollisuudesta. Sen mukaan velallisen tulee erityisesti huolehtia siitä, että pesänhoitaja saa pesään kuuluvan omaisuuden ja velallisen käyttämät toimitilat hallintaansa sekä pääsyn velallisen tietojärjestelmiin, antaa pesänhoitajalle pesäluettelon laatimista varten tarpeelliset tiedot konkurssipesään kuuluvasta omaisuudesta ja konkurssisaatavista sekä antaa pesänhoitajalle muut tämän tehtävän hoitamiseksi tarpeelliset tiedot. Velallisen on näin ollen edistettävä konkreettisin toimin konkurssipesän selvittämistä ja annettava tarpeelliset tiedot pesänhoitajalle.

Velallisen on ilmoitettava pesänhoitajalle yhteystietonsa ja oltava tarvittaessa pesänhoitajan tavoitettavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että velallisen on oltava puhelin- tai sähköpostiyhteydessä pesänhoitajan kanssa ja tarvittaessa saavuttava paikalle pesänhoitajan toimitiloihin täyttääkseen velvollisuutensa.

Konkurssivelalliseen voi kohdistua konkurssimenettelyn aikana samanaikaisesti rikosprosessi. Tällöin on mahdollista, että velallinen asettaisi itsensä syytteen vaaraan myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuutta täyttäessään. Itsekriminointisuoja on kansainvälisesti ja EU:n sisällä vahva oikeusperiaate, joka suojaa rikoksesta epäillyn vaitiolo-oikeutta ja oikeutta olla edistämättä oman syyllisyytensä selvittämistä. Myötävaikutus- ja tietojenantovelvollisuuden sekä itsekriminointisuojan välinen kollisiotilanne on ratkaistu konkurssilakiin otetulla erillisellä itsekriminointisäännöksellä. KonkL 4:5a:n mukaan, jos velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, hän ei ole velvollinen antamaan pesänhoitajalle 5 §:ssä tarkoitettuja tietoja niistä seikoista, joihin epäily tai syyte perustuu.

Oikeuskäytännön vahvistamana (KKO 2009:80) tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että velallinen voi allekirjoittaa ja vahvistaa pesäluettelon käyttämällä varaumaa, jossa hän vetoaa itsekriminointisuojaansa ja jättää tämän perusteella joitakin pesäluetteloon kuuluvia tietoja antamatta. Täten velallisen itsekriminointisuoja on turvattu myös konkurssimenettelyssä.

 

Samuli Nieminen

Asianajotoimisto Salo & Salo Oy