Vuoden 2020 koronapandemia on luonut terveydellisen kriisin lisäksi taloudellisen kriisin. Normaalioloissa vakavaraisia yrityksiä on joutunut maksuvaikeuksiin uuden tilanteen takia. Korjatakseen tilannetta hallitus antoi kiireellisen esityksen konkurssilain väliaikaiseksi muuttamiseksi. Tämä muutos on voimassa 1.5.2020-31.10.2020 ja koskee konkurssilain maksukyvyttömyysolettamia.
Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on velallisen maksukyvyttömyys. Maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Vain tilapäinen maksukyvyttömyys ei ole peruste asettaa velallista konkurssiin. Velallista voidaan ensinnäkin pitää maksukyvyttömänä velallisen oman ilmoituksen johdosta, ellei ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta. Toinen tapa osoittaa velallisen maksukyvyttömyys on käyttää maksukyvyttömyysolettamia.
Maksukyvyttömyysolettaman täyttyessä velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jollei toisin osoiteta. Konkurssilaissa mainitaan kolme maksukyvyttömyysolettamaa. Ensimmäisen kahden mukaan velallista pidetään maksukyvyttömänä jos 1) velallinen on lakkauttanut maksunsa tai 2) ulosotossa on konkurssihakemuksen tekemistä edeltävän kuuden kuukauden aikana ilmennyt, ettei velalliselta kerry varoja saatavan täydeksi suorittamiseksi.
Väliaikainen muutos kohdistuu kolmanteen olettamaan, ns. konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen. Sen mukaan velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jos velallinen (joka on tai on viimeisenä vuonna ennen konkurssihakemuksen tekemistä ollut liike- tai ammattitoiminnastaan kirjanpitovelvollinen) ei viikon kuluessa velkojan maksukehotuksen saatuaan ole maksanut velkojan selvää ja erääntynyttä saatavaa. Valtaosa velkojien tekemistä konkurssihakemuksista perustuu konkurssiuhkaiseen maksukehotukseen. Muutos poistaa tämän kohdan väliaikaisesti (1.5.2020-31.10.2020).
Muutoksen tarkoituksena on parantaa yritysten kykyä selviytyä koronapandemiasta. Muutoksella pyritän estämään sellaisten yritysten konkurssit, jotka ovat ennen koronapandemiaa hoitaneet velvoitteensa ja ajautuneet vasta koronapandemian takia vaikeuksiin. Muutos estää konkurssiuhkaisten maksukehotusten käytön näissä tilanteissa. Tarkoituksena on myös helpottaa tuomioistuinten ruuhkaa etenkin velkoja-aloitteisten konkurssien käsittelyssä.
Konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämiseen perustuvaa maksukyvyttömyysolettamaa sovellettaisiin edelleen kahdessa tapauksessa. Ensinnäkin sitä sovellettaisiin, jos konkurssiuhkainen maksukehotus on annettu velalliselle tiedoksi ennen lain voimaantuloa. Toiseksi maksukyvyttömyysolettamaa sovellettaisiin edelleen, jos velallinen on jättänyt hoitamatta velvoitteitaan konkurssia hakeneelle velkojalle aikaisemmin kuin kaksi kuukautta ennen lain voimaantuloa.
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeli
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.