Uusi tietosuoja-asetus (GDPR) merkitsee olennaisia muutoksia kaikkien yritystoimintaa harjoittavien velvollisuuteen suojata asiakkaidensa, työntekijöidensä sekä muiden henkilöiden henkilötietoja. Kaikissa EU-maissa voimaan tuleva tietosuoja-asetus, jota tullaan myöhemmässä vaiheessa täydentämään ja täsmentämään uudella kansallisella tietosuojalailla, koskee lähtökohtaisesti kaikkea henkilötietojen käsittelyä. Tietosuoja-asetuksen tavoitteena on parantaa henkilötietojen suojaa ja rekisteröityjen oikeuksia, vastata uusiin digitalisaatioon ja globalisaatioon liittyviin tietosuojakysymyksiin sekä yhtenäistää tietosuojasääntelyä kaikissa EU-maissa.
Tietosuoja-asetuksen tuomista muutoksista merkittävimmät koskevat yritysten velvollisuuksia, joiden on 25.5.2018 lukien huomioitava erityisesti seuraavat muutokset:
1. Henkilötietojen on oltava välttämättömiä kerättävään lainmukaiseen tarkoitukseen
Yritysten tulee kyetä perustelemaan, että miksi tietyt tiedot asiakkaista on kerätty ja mihin käyttöön kerätyt tiedot on tarkoitettu. Yritysten tulee siten aiempaa tarkemmin pohtia, että onko jonkin tiedon kerääminen välttämätöntä. Yritysten tulee tehdä käsiteltävänä olevista henkilötiedoista riskiarvio eli yritysten on tiedettävä, että minkälaisia henkilötietoja ne käsittelevät, missä ne niitä käsittelevät ja miten.
2. Henkilötietojen tallentamisen luvanvaraisuus sekä velvollisuus tiedottaa keräämisen tarpeesta ja asiakkaan oikeuksista
Yrityksen on saatava asiakkaalta lupa häntä koskevien tietojen tallentamista varten ja samalla tulee myös ilmoittaa, että mihin tarpeeseen tietoa käytetään ja tiedottaa asiakasta hänen oikeuksistaan.
3. Tietosuojavastaavan nimittäminen
Mikäli yrityksen tietokannassa on vuoden ajanjaksolla enemmän kuin 5.000 kohdetta, yrityksen velvollisuus on nimittää IT-alan ammattilaistaustainen henkilö yrityksen tietosuojavastaavaksi.
4. Asiakkaan oikeus vaatia tietojen poistamista eli oikeus tulla unohdetuksi
Asiakkaalla on oikeus vaatia kaikkia häntä koskevien tietojen poistamista yrityksen tietokannasta.
5. Asiakkaan oikeus vaatia tietojen siirtämistä
Asiakas voi vaatia, että häntä koskevat henkilötiedot siirretään sellaisenaan toisen yrityksen sähköiseen järjestelmään.
6. Vastuu henkilötietojen vahvasta suojaamisesta
Henkilötietojen suojaamisessa on käytettävä korkeinta mahdollista tietosuojaa ja henkilötiedoista muodostuva rekisteri tulee suojata siten, ettei tietojen väärinkäyttö voi olla missään tilanteessa mahdollista.
7. Välitön ilmoitusvelvollisuus tietovuodosta tai tietomurrosta
Yrityksen tulee tehdä ilmoitus tietovuodon tai tietomurron tapahtumisesta viranomaisille 72 tunnin sisällä. Mikäli tietovuodosta tai tietomurrosta voi olla haittaa asiakkaille, yrityksen tulee ilman säädettyä aikarajaa tiedottaa tapahtuneesta myös vuodon kohteena oleville henkilöille.
8. Laiminlyönneistä voi seurata olennaisia seuraamuksia
Tietosuoja-asetuksen noudattamisen laiminlyönneistä voidaan määrätä:
9. Asiakkailla on oikeus nostaa ryhmäkanne yritystä vastaan
Asiakkaat voivat vaatia yhdessä korvauksia esimerkiksi tietomurron yhteydessä aiheutuneista vahingoista
Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.
Lue artikkeliDigipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.
Lue artikkeliYrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.
Lue artikkeliOikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.