Perinnönjaosta on laadittava jakokirja. Jakokirjasta ilmenee, mitä on ollut jaon kohteena ja mitä kukin jako-osakas on saanut. Jos pesänjakaja on toimittanut jaon, hänen on allekirjoitettava jakokirja.
Lue artikkeliPerinnönjako voidaan määritellä prosessiksi, jossa perittävän jäämistö jaetaan hänen oikeudenomistajiensa kesken. Perinnönjaon keskeisin sisältö on siis perittävän jäämistö ja oikeudenomistajat.
Lue artikkeliPerintöveroa on maksettava henkilön, joka perintönä, testamentilla tai lahjana saa omaisuutta.
Lue artikkeliPerittävän kuoltua hänen omaisuudestaan vähennetään hänen velkansa. Jäämistöllä tarkoitetaan varsinaista perillisille jaettavaa omaisuutta. Jos jäämistön arvo muodostuu negatiiviseksi, perilliset eivät joudu henkilökohtaiseen velkavastuuseen, vaan kuolinpesä voidaan asettaa konkurssiin tai antaa pesänselvittäjän hallintaan.
Lue artikkeliPerittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, adoptiolastaan tai tämän jälkeläistä.
Lue artikkeliKukaan ei voi saada perintöä tai testamenttia henkilöltä, jonka kuoleman hän on tahallisesti aiheuttanut rikollisella teolla.
Lue artikkeliEnsiksi saavat perinnön rintaperilliset. Kukin lapsista saa yhtä suuren osan perinnöstä. Jos lapsi on kuollut, tulevat lapsen jälkeläiset hänen sijaansa, ja joka haara saa yhtä suuren osan.
Lue artikkeliKeskeisenä periaatteena Suomen lakimääräisessä perimysjärjestelmässä on verisukulaisuus ja sen osoittama läheisyys. Sukulaisuuden sijasta on kuitenkin perheperimys alkanut korostua; vallitsevana periaatteena voidaan nimittäin pitää ns. parenteeliperiaatetta, jolle on tunnusomaista laaja sijaantulo-oikeus ja perinnön jakautuminen eri sukuhaarojen sisällä.
Lue artikkeliPerimysprosessi alkaa jo perittävän elinaikana, sillä perittävän elinaikanaan tekemät omaisuudensiirrot saatetaan ottaa myöhemmin huomioon perinnönjaossa. Tällainen omaisuudensiirto on esimerkiksi ennakkoperintö.
Lue artikkeliPeriä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Kuitenkin perittävän kuolinhetkeä ennen siitetty lapsi voi periä, jos tämä sittemmin syntyy elävänä. Jos perillinen on kuollut eikä voida todistaa, että hän on elänyt perittävän jälkeen, katsotaan hänen kuolleen ennen perittävää.
Lue artikkeliOikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.