Opuslex lakiartikkelit

Virkamiehen velvollisuudet

12.12.2021 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Virkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa tyäsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole. Virkamies ei ole työsopimussuhteessa, vaan virkamiehen palvelussuhteesta käytetään nimitystä virkasuhde. Virka ja virkasuhde ovat julkisten tehtävien hoitamista varten. Virkamies on nimitetty tehtävään, jossa hän toteuttaa yleistä etua sekä palvelee hallinnon asiakkaita. Virkamiehen velvollisuudet ja toiminnan yleiset laatuvaatimukset on määritelty lailla. Virkamiehen velvollisuuksista säädetään pääasiassa valtion virkamieslaissa.

Valtion virkamieslain mukaan virkamiehen velvollisuutena on hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti ja viivytyksettä. Tätä velvollisuutta kutsutaan virantoimitusvelvollisuudeksi. Lain mainitsema asianmukaisuus tarkoittaa, että tehtävät on pyrittävä hoitamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti. Asianmukaisuuteen kuuluu myös viranomaisen huolellisuus ja puolueettomuus päätöksiä tehtäessä. Koska virkamies käyttää työssään julkista valtaa, on hänellä ehdoton velvoite noudattaa lakia sekä toimia puolueettomasti, tasapuolisesti ja riippumattomasti.

Virkamiehen keskeisin velvollisuus on virkatehtäviensä suorittaminen. Virkamiehen tulee toteuttaa lainsäädännössä määriteltyjä hallinnollisia tehtäviä ja palvella hallinnon asiakkaita. Lain mukaan virkamiehen velvollisuutena on noudattaa hänelle annettuja työnjohto- ja valvontamääräyksiä. Virkamiehellä on kuitenkin oikeus ja velvollisuus kieltäytyä noudattamasta esimiehen antamaa työnjohtomääräystä, joka on ilmeisessä riidassa lain kanssa. Virkamiehen toiminnan on aina oltava lainmukaista. Kun kyse on tulkinnanvaraisesta tilanteesta, on virkamies velvollinen noudattamaan esimiehen antamaa määräystä. 

Lain mukaan virkamiehen tulee myös käyttäytyä asemansa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Tämä säännös edellyttää virkamiehiltä hyvää ja asianmukaista käyttäytymistä. Arviointiperusteina ovat virkamiehen asema ja tehtävät. Esimerkiksi asiakaspalvelutehtävissä toimiminen edellyttää virkamieheltä asiallista ja kohteliasta käyttäytymistä.

Julkisen viran hoitaminen edellyttää luottamusta ja henkilön luotettavuutta. Lain mukaan virkamies ei saa vaatia, hyväksyä tai ottaa vastaan taloudellista tai muuta etua, jos se voi heikentää luottamusta virkamieheen taikka viranomaiseen. Virkamies ei saa hyväksyä tai vaatia tällaista etua viran ulkopuolellakaan, jos se olisi omiaan heikentämään luottamusta julkisen vallan puolueettomuuteen ja riippumattomuuteen. Tämä vahvistaa virkamiesten luotettavuutta ulkopuolisten ja hallinnon asiakkaiden silmissä. Lain asettaman kiellon tarkoituksena on estää sellaisen käsityksen syntyminen, että virkamies on lahjottavissa tai että viranomaisen toimintaan on mahdollista vaikuttaa epäasiallisin keinoin.

Virkamiehen velvollisuuksista suurin osa koskee virka-ajalla tapahtuvaa toimintaa. On kuitenkin muutamia velvollisuuksia, jotka seuraavat virkamiestä vapaa-ajalle. Ensinnäkin julkisuuslain mukaan virkamieheen kohdistuu vaitiolovelvollisuus, joka tarkoittaa kieltoa paljastaa viranomaisella olevaa tietoa. Virkamies ei saa myöskään käyttää hyväkseen virkaa hoitaessa saamiaan tietoja. Vaitiolovelvollisuuden kohteena ovat viranomaisen asiakirjaan sisältyvät tiedot, jotka on laissa erikseen säädetty salassa pidettäviksi, sekä muut kuin tallennetut tiedot, jotka asiakirjaan merkittyinä olisi lain mukaan pidettävä salassa.

Virkamiehen vapaa-aikaan kohdistuu lisäksi virkamieslain säännös, jonka mukaan viranomaisten on käyttäydyttävä asiallisesti ja arvokkaasti myös vapaa-ajallaan. On katsottu, että erityisesti johtavassa asemassa olevien virkamiesten voidaan heidän asemansa perusteella edellyttää käyttäytyvän tietyllä tavalla myös virka-ajan ulkopuolella. Kun virkatehtäviin kuuluu merkittävää julkisen vallan käyttöä, voi esimerkiksi vapaa-ajalla tehty rikos merkittävästi heikentää luottamusta viranomaisen toimintaan. On kuitenkin huomioitava, että liian ankarien vastuiden asettaminen vapaa-ajalla tehdyistä teoista voi rajoittaa virkamiehen perusoikeuksia ja vapautta kielletyllä tavalla.

Laki säätelee myös virkamiehen muuta toimintaa. Lain mukaan virkamies, jonka tehtäviin kuuluu edustaa valtiota työnantajana, ei saa toimia valtioon palvelussuhteessa olevia edustavassa yhdistyksessä sellaisessa asemassa, että yhdistyksessä toimiminen on ristiriidassa sanotun virkatehtävän kanssa. Lailla rajoitetaan myös virkamiehen mahdollisuutta pitää sivutointa. Lain mukaan virkamies ei saa ottaa vastaan eikä pitää sivutointa, joka edellyttää työajan käyttämistä sivutoimeen kuuluvien tehtävien hoitamiseen, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta myönnä hänelle siihen lupaa. Virkamiehen pääasiallisena velvollisuutena on virkatehtävien suorittaminen. Siksi sivutoimien vastaanottamista ja pitämistä on rajoitettu lailla. Palkaton työ tai tehtävä yhdistyksessä ei ole lain tarkoittama sivutoimi, joten sellaiseen toimintaan ei voida kohdistaa rajoituksia.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 4.4.2023

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 20.1.2023

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 23.11.2022

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi.  Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 7.11.2022

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. On huomattava,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 26.10.2022

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle…

Opuslex

Opuslexin toimitus