Opuslex lakiartikkelit

Varoitus työsuhteessa

1.8.2021 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Työntekijä voi saada varoituksen laiminlyödessään tai rikkoessaan työsuhteesta johtuvia velvollisuuksia. Varoituksen tarkoituksena on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä kiinnittämällä siihen huomiota. Työsopimuslaki edellyttää, että työnantaja antaa työntekijälle moitittavasta menettelystä varoituksen ennen irtisanomista. Jos kyse on vakavasta työsuhteeseen liittyvästä rikkomuksesta, irtisanominen voidaan tehdä ilman varoitustakin.

Varoituksen muodosta ei ole annettu mitään määräyksiä. Varoituksen tulee kuitenkin olla siinä määrin yksilöity, että työntekijä ymmärtää sen kohdistuvan häneen itseensä, ja siten selkeä, että työntekijä ymmärtää moitittavan menettelyn johtavan irtisanomiseen. Varoitus onkin hyvä antaa kirjallisessa muodossa.

Varoituksia voi olla eritasoisia, esim. suullinen varoitus lievemmästä rikkomuksesta ja kirjallinen vakavammasta. Työnantajan tulee varoituksia antaessa soveltaa kaikkien työntekijöiden kohdalla yhdenmukaista käytäntöä. Jos yksi työntekijä on saanut suullisen varoituksen esim. myöhästelystä, ei toinen työntekijä voi saada samanlaisesta myöhästelystä kirjallista varoitusta.

Irtisanominen ei voi tapahtua välittömästi varoituksen jälkeen, vaan työntekijälle tulee antaa aikaa korjata moitittava menettelynsä. Toisaalta hyvin vanhoja varoituksia ei voi käyttää irtisanomisen perusteena. Se milloin varoitus ns. ”vanhenee” riippuu pitkälti menettelyn moitittavuudesta. Toisaalta työnantajan käytöksestä, esim. vastuullisempien tehtävien antaminen työntekijälle, voidaan päätellä, että varoitus on ”annettu anteeksi”.

Koska varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelyään, tulee varoituksen ja myöhemmän irtisanomisen tapahtua samalla perusteella. Jos varoitus on tullut myöhästelystä, ei irtisanominen voi tapahtua huonon asiakaspalvelun takia. Toisaalta aikaisemmilla varoituksilla voi olla merkitystä irtisanomista arvioitaessa, jos ne kertovat työntekijän huonosta asenteesta ja välinpitämättömyydestä työtä kohtaan.

Varoituksesta ei itsestään voi valittaa viranomaisiin, kuten tuomioistuimeen. Jos henkilö irtisanotaan moitittavan menettelyn johdosta, varoitusten aiheellisuus arvioidaan irtisanomisen laillisuus tutkittaessa. Tästä tosin poikkeuksena ovat valtion virkasuhteessa olevat virkamiehet, joille annetusta valtion virkamieslain mukaisesta varoituksesta voidaan valittaa hallinto-oikeuteen.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Kontturi-Karvinen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 4.4.2023

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 20.1.2023

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 23.11.2022

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi.  Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 7.11.2022

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. On huomattava,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 26.10.2022

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle…

Opuslex

Opuslexin toimitus