Opuslex lakiartikkelit

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

26.10.2022 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena. Keskeistä liikkeen luovutuksessa on luovutuksen kohteena olevan taloudellisen yksikön identiteetin säilyminen, sillä muuten kyse ei voi olla työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Yritys tai sen luovutettava osa pysyy liikkeen luovutuksesta huolimatta samana.

Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Luovuttajan palveluksessa olevat työntekijät siirtyvät liikkeen luovutuksen yhteydessä automaattisesti luovutuksensaajan palvelukseen. Liikkeen luovutus ei siten sellaisenaan ole laillinen peruste työntekijöiden irtisanomiselle.

Liikkeen luovutuksen yhteydessä työntekijöillä ei ole oikeutta yksipuolisesti vastustaa siirtoa ja jäädä luovuttajan palvelukseen. Työntekijöillä on kuitenkin mahdollisuus halutessaan irtisanoa palvelussuhteensa liikkeen luovutukseen liittyvän erityissäännöksen nojalla päättymään luovutuspäivään. Työsopimuslain 7 luvun 5 §:n mukaan työnantajan luovuttaessa liikkeensä 1 luvun 10 §:ssä säädetyllä tavalla työntekijä saa työsuhteessa muutoin sovellettavaa irtisanomisaikaa noudattamatta tai sen kestoajasta riippumatta irtisanoa työsopimuksen päättymään luovutuspäivästä, jos hän on saanut tiedon luovutuksesta työnantajalta tai liikkeen uudelta haltijalta viimeistään kuukautta ennen luovutuspäivää. Jos työntekijälle on annettu tieto luovutuksesta myöhemmin, hän saa irtisanoa työsopimuksensa päättymään luovutuspäivästä tai tämän jälkeen, viimeistään kuitenkin kuukauden kuluessa saatuaan tiedon luovutuksesta.

Liikkeen luovutusta koskeva tilanne voi työntekijän näkökulmasta näyttäytyä siltä ”kuin työnantaja ei olisi vaihtunut lainkaan”. Luovutuksensaajan ja työntekijän ei tarvitse liikkeen luovutuksen yhteydessä tehdä esimerkiksi uutta työsopimusta, vaan työntekijän vanha työsopimus sitoo sellaisenaan. Myös työntekijän työsuhteen alkamispäivänä pidetään edelleen sitä päivää, jolloin työsuhde alkoi luovuttajayrityksessä. Vastuu työntekijän palkkasaatavien maksamisesta siirtyy luovutushetkellä uudelle työnantajalle. Ennen luovutusta erääntyneestä saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Lisäksi myös luovuttajaa sitonut työehtosopimus sitoo uutta työnantajaa työehtosopimuskauden loppuun asti.

Työntekijän luovutussuoja ei kuitenkaan ole aukoton ja luovutus ei merkitse, että työntekijän työehdot pysyisivät kaikilta osin täysin muuttumattomina. Työehdot voivat muuttua esimerkiksi lain muuttuessa tai sopimusteitse. Luovutuksensaajalla tulee olla tarvittaessa mahdollisuus ryhtyä toimintansa jatkamisen edellyttämiin mukautuksiin ja sopeutuksiin. Luovutuksensaajalla on oikeus muuttaa työsuhdetta samoin tavoin kuin myös luovuttajalla olisi ollut. Työntekijän tulee lisäksi huomioida, että sellaiset henkilöstöedut, joita ei voida pitää työsuhteen ehtoina, eivät siirry luovutuksensaajan vastattavaksi. Tällaisina voidaan mainita esimerkiksi vanhan työnantajan tarjoama oikeus lomamökin käyttöön tai oikeus ostaa tuotteita henkilökunta-alennuksella.  Tällaiset ei-sitovat henkilöstöedut ja -käytännöt voivat korvaantua luovutuksensaajan omilla henkilöstöeduilla tai sitten ne poistuvat kokonaan.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 4.4.2023

Koeaika

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 20.1.2023

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 23.11.2022

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi.  Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 7.11.2022

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. On huomattava,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.8.2022

Työntekijän lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisesta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisessa…

Opuslex

Opuslexin toimitus