Opuslex lakiartikkelit

Koeaika

4.4.2023 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Mikäli työsopimus on määräaikainen, saa koeaika pidennyksineen olla korkeintaan puolet työsopimuksen kestosta, mutta ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeaika on työsuhteen alkuun sijoittuva aika, jonka aikana työnantaja voi selvittää työntekijän ammattitaidon ja soveltuvuuden hänelle annettuun tehtävään. Samalla myös työntekijä saa mahdollisuuden selvittää vastaavatko työ ja työolosuhteet hänen toiveitaan ja odotuksiaan. Koeaikamääräykset ovatkin varsin yleinen käytäntö työelämässä osapuolten soveltuvuuden selvittämiseksi.

Koeaikasopimista ei ole sidottu mihinkään määrämuotoon. Edellytyksenä kuitenkin on, että molemmat osapuolet ymmärtävät, että kysymys on koeajasta.  Sopijapuolten tulee siten olla tietoisia sovitusta koeajasta ja sen ehdoista. Esimerkiksi korkeimman oikeuden ratkaisussa KKO 1980-II-137 työnantaja, joka oli tehnyt suullisen työsopimuksen työntekijän kanssa, ei ollut näyttänyt nimenomaisesti sopineensa työsuhteessa noudatettavasta koeajasta tai selvittänyt, että työntekijä palvelukseen tullessaan olisi tiennyt olevansa koeajalla, velvoitettiin työsopimuslain nojalla korvaamaan työntekijälle työsopimuksen lakkauttamisesta aiheutunut vahinko.

Koeajan kuluessa työsopimus voidaan purkaa molemmin puolin ilman irtisanomisaikaa. Koeajan päättymisen jälkeen alun perin tehdyn työsopimuksen voimassaolo jatkuu, ellei sopimusta koeaikana pureta. Työsopimuksen saa purkaa koeaikana esimerkiksi henkilön työsuoritukseen liittyvästä syystä, jonka vuoksi työntekijä ei suoriudu työtehtävistä työnantajan oikeutetusti asettamin odotuksin. Laissa on kuitenkin säädetty rajoituksista koeaikapurun käytölle. Työsopimusta ei saa purkaa syrjivillä tai muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla.

Kiellettyjä syrjintäperusteita ovat ikä, terveydentila, kansallinen tai etninen alkuperä, sukupuolinen suuntautuneisuus, kieli, uskonto, mielipide, perhesuhteet, ammattiyhdistystoiminta, poliittinen toiminta tai muu näihin verrattava seikka. Tasa-arvosta ja sukupuoleen perustuvasta syrjintäkiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Muutoin koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisilla perusteilla tarkoitetaan sellaisia syitä, jotka ovat ilmeisesti hyvän tavan vastaisia tai muuten kohtuuttomia. Tällaisia epäasiallisia perusteita voivat olla esimerkiksi työntekijän raskaus tai valinta luottamusmieheksi. Koeaikapurkuperusteen tulee olla aina todellinen ja asiallinen.

Lisää aihealueesta

Työ ja virka 16.4.2025

Varoitusasiaa!

Varoittaminen ennen irtisanomista on lähtökohtaisesti työsuhteen päättämistä edeltävä laillisen irtisanomisen perusedellytys, mutta miksi: Miksi työntekijää on varoitettava? Ennen työntekijän työsuhteen päättämistä työnantajan tulee turvautua varoittamiseen,…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 2.4.2025

Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 19.3.2025

Kohtuutonta!

Kohtuutonta! Työsopimusehdon soveltaminen, kuten kilpailukieltoehto ja salassapitoehto, voi joissain tapauksissa olla hyvän tavan vastausta tai muutoin kohtuutonta. Kohtuuttomaan sopimusehtoon voidaan puuttua ja tällöin ehtoa voidaan…

Hillevi Karttunen

Asianajotoimisto Kontturi & Co

Työ ja virka 26.3.2024

Miten koeaikapurku tehdään ”oikein”?

Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään kuuden kuukauden pituisesta koeajasta. Koeaika antaa molemmille sopijapuolille mahdollisuuden selvittää, vastaako työ osapuolten odotuksia.…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.11.2023

Kilpailukieltoja koskeva muutos

Työmarkkinoilla arkipäivää ovat tilanteet, joissa työntekijä vaihtaa työpaikkaa ja siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Usein tällaisia tilanteita varten työntekijän ja työnantajan välille on solmittu kilpailukieltosopimus. Kilpailukieltosopimuksella…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 20.1.2023

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työpaikalla

Häirinnän ja muun epäasiallisen kohtelun estäminen on koko työyhteisön asia. Jokaisella työntekijällä on mahdollisuus toiminnallaan edistää työyhteisön hyvinvointia, mutta päävastuu työntekijöiden henkisestä ja fyysisestä turvallisuudesta…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 23.11.2022

Työnantajan kuittausoikeudesta

Kuittauksella tarkoitetaan sopijapuolten saamisten käyttämistä puolin ja toisin velkojen maksuksi.  Kuittaamisesta seuraa, että saamisoikeudet lakkaavat siltä osin kuin ne peittävät toisensa. Mikäli työnantajalla on saatavia…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 7.11.2022

Rooma I -asetus ja työsopimuksiin sovellettava laki

Rooma I -asetus on Euroopan parlamentin ja neuvoston 2008 antama asetus. Se sisältää sopimusvelvoitteita koskevat lainvalintasäännöt. Asetuksen 8 artiklassa säädellään työsopimuksiin liittyvistä lainvalintasäännöistä. On huomattava,…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 26.10.2022

Työntekijöiden asema liikkeen luovutuksessa

Liikkeen luovutus määritellään työsopimuslain 1 luvun 10 §:ssä. Tämän mukaan työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Työ ja virka 9.8.2022

Työntekijän lomauttaminen

Työntekijän lomauttamisesta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisessa…

Opuslex

Opuslexin toimitus