Kilpailukielto

Kilpailukielto! Mitä kielto tarkoittaa ja milloin kielto on voimassa? Jo suoraan lain nojalla kilpailevan toiminnan kielto on voimassa työsuhteen aikana, mutta jo työntekijän oikeutta harjoittaa työsuhteen päättymisen jälkeen kilpailevaa toimintaa halutaan rajoittaa, on asiasta solmittava nimenomainen kilpailukieltosopimus.

Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana

Työsopimuslaki asettaa työntekijälle kilpailevan toiminnan kiellon: työntekijä ei saa tehdä toiselle sellaista työtä tai harjoittaa sellaista toimintaa, joka huomioon ottaen työn luonne ja työntekijän asema ilmeisesti vahingoittaa hänen työnantajaansa työsuhteissa noudatettavan hyvän tavan vastaisena kilpailutekona. Työntekijä ei myöskään saa työsuhteen kestäessä ryhtyä kilpailevan toiminnan valmistelemiseksi sellaisiin toimenpiteisiin, joita ei voida pitää hyväksyttävinä.

Kilpailevan toiminnan kielto työsuhteen aikana rajoittaa nimenomaan työsuhteen aikaista kilpailevaa toimintaa, eikä siten rajoita työntekijän oikeutta tehdä sellaista muuta työtä tai harjoittaa sellaista yritystoimintaa, joka ei kilpaile työnantajan kanssa. Kuitenkin toisaalta kielto rajoittaa kaikkea kilpailevaa toimintaa eikä vain toisen työnantajan kanssa tehtyjä kilpailevia työsopimuksia. Kielto kieltää siis myös työntekijän oman, työnantajan kanssa kilpailevan yritystoiminnan. Kiellon piiriin luetaan myös sellainen vapaaehtoistoiminta, jonka voidaan katsoa kilpailevan työnantajan kanssa. Arvioitaessa työntekijän toiminnan sallittavuutta on arvioinnissa otettava huomioon sekä työn luonne että työntekijän asema.

Kilpailevan toiminnan kielto on voimassa koko työsuhteen kestoajan mukaan lukien myös erilaiset työstä poissaolojaksot, kuten opinto- ja perhevapaat, lomat sekä aika, jonka työntekijä on työsuhteen voimassa ollessa työvelvoitteesta vapautettuna työnantajan päätöksellä. Kielto on myös voimassa työntekijän ollessa lomautettuna, joskin tavanomaista lievempänä tarkoittaen, että lomautetulla työntekijällä on oikeus hakeutua toisellekin työnantajalle ammattinsa mukaisiin töihin, ellei työtehtävien erityisluonteesta muuta johdu. 

Kilpailukielto työsuhteen päättymisen jälkeen

Työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen päättymisen jälkeistä aikaa koskeva työsopimus aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa harjoittavan työnantajan kanssa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa omaa kilpailevaa yritystoimintaa voidaan rajoittaa kilpailukieltosopimuksella, joka on mahdollista tehdä joko työsopimusta tehtäessä taikka työsuhteen aikana. Rajoitusajalta on työntekijälle myös maksettava korvauksena vähintään 40 % palkasta, jos kilpailukiellon kesto on enintään kuusi kuukautta, tai jos rajoitusaika on yli kuusi kuukautta, korvauksena on suoritettava vähintään 60 % palkasta.  Maksimissaan rajoitusaika voi olla enintään yksi vuosi työsuhteen päättymisestä.

Sopimusta ei voi kuitenkaan tehdä ilman perusteita, vaan sopimus edellyttää aina erityisen painavaa syytä. Arvioitaessa perusteen painavuutta on otettava huomioon työnantajan toiminnan laatu ja sellainen suojan tarve, joka on seurausta liikesalaisuuden säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä erityiskoulutuksesta. Lisäksi arvioinnissa on otettava huomioon myös työntekijän asema ja tehtävät sekä muut vastaavat seikat. Tapauskohtaisesti arvioiden sopimuksen sallittavuus on yleensä perusteltua, jos työntekijän työtehtävät liittyvät esimerkiksi tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, jota kilpailijoilla ei yleisesti ole. Ainoastaan pyrkimys rajoittaa kilpailua ei ole hyväksyttävä syy sopimuksen tekemiselle, eikä sopimus voi koskea tehtäviä, joihin ei liity työnantajan todellista kilpailunrajoitustarvetta. Yleisten edellytysten vastainen kilpailukieltosopimus on kokonaisuudessaan mitätön, eikä sen yksittäisten ehtojen kohtuullisuutta tai lainmukaisuutta tarvitse tällöin selvittää.