Työaikalaki, joka uudistui vuoden 2020 alussa, määrittelee mitä lasketaan työntekijän työaikaan kuuluvaksi. Työ—ja virkaehtosopimuksin voidaan laajentaa työajan käsitettä, mutta sitä ei voida supistaa työaikalaista sovitusta.
Lue artikkeliTyöntekijällä on työaikalaissa säädetty oikeus levätä työpäivän aikana. Jos työntekijän vuorokautinen yhtäjaksoinen työaika on kuutta tuntia pidempi, eikä työntekijän työpaikallaolo ole työn jatkumisen kannalta välttämätöntä, hänelle on annettava työvuoron aikana säännöllinen vähintään tunnin kestävä tauko, jonka aikana työntekijä saa poistua työpaikaltaan.
Lue artikkeliRikoslain 24 luvussa säädetään rangaistavaksi salakatselu ja salakuuntelu. Myös näiden tekojen valmistelu on rikos. Salakuuntelussa on kyse oikeudettomasta kuuntelusta tai tallentamisesta, joka tapahtuu teknisellä laitteella. Salakatselussa on taas kyse oikeudettomasta katselemisesta tai kuvaamisesta teknisellä laitteella. Molemmissa tarvitaan teknillinen laite, jotta toiminnasta tulee rangaistavaa. Normaaleja apuvälineitä, kuten silmälaseja tai kuulolaitetta ei katsota tekniseksi laitteeksi.
Lue artikkeliSopimusten sitovuus on yksi oikeusjärjestelmämme lähtökohdista. Tiettyjen olosuhteiden vallitessa tehty oikeustoimi voidaan kuitenkin todeta pätemättömäksi. Oikeustoimilaissa säädetään yleisistä pätemättömyysperusteista, jotka koskevat kaikkia varallisuusoikeudellisia oikeustoimia. Tässä käsittelemme pakkoa, petollista viettelyä ja kiskontaa oikeustoimen pätemättömyysperusteena.
Lue artikkeliVelan vanhentumisella tarkoitetaan velan raukeamista ajan kulumisen ja osapuolten passiivisuuden takia. Vanhentumista säätelee laki velan vanhentumisesta. Laki antaa yleiset säännökset velan vanhentumisesta, joista ei voida poiketa velallisen vahingoksi.
Lue artikkeliRikoslain mukaan petoksesta on tuomittava se joka, hankkiakseen itselleen tai toiselle oikeudetonta taloudellista hyötyä taikka toista vahingoittaakseen, erehdyttämällä tai erehdystä hyväksi käyttämällä saa toisen tekemään tai jättämään tekemättä jotakin ja siten aiheuttaa taloudellista vahinkoa erehtyneelle tai sille, jonka eduista tällä on ollut mahdollisuus määrätä.
Lue artikkeliPerintökaaren mukaan kuolinpesän varoihin voidaan lisätä erinäisiä luovutuksia, joita perittävä on tehnyt eläessään. Annetut ennakkoperinnöt, suosiolahjat ja testamenttiin rinnastuvat lahjat lisätään pesän varoihin, jos vaatimus niiden lisäämisestä esitetään. Lahjoiksi katsotaan myös alihintaiset luovutukset. Nämä lisäykset voivat olla tärkeitä rintaperilliselle, joka pelkää lakiosansa loukkausta. Lakiosa lasketaan osuutena kuolinpesästä ja lisäykset näin ollen nostavat lakiosaan kuuluvan varallisuuden määrää.
Lue artikkeliOsituksessa puolisoiden välinen aviovarallisuussuhde puretaan ja puolisoiden avio-oikeus toteutetaan. Ositukselle on oltava olemassa ositusperuste. Kaksi yleisintä perustetta ovat avioeron vireille tulo ja toisen puolison kuolema. Näitä kutsutaan avioero- ja jäämistöosituksiksi. Avioero-osituksessa osapuolina ovat puolisot.
Lue artikkeliRikoslain 21 luku käsittelee henkeen ja terveyteen kohdistuvia rikoksia. Luvun kolme ensimmäistä pykälää käsittelevät toisen ihmisen hengen tahallista riistämistä. Nämä rikokset ovat tappo, murha ja surma. Mikä eroa näillä kolmella on?
Lue artikkeliPerintökaaren mukaan perillisellä ja testamentinsaajalla on oikeus luopua oikeudestaan perittävän kuoltua, jolleivat he ole jo ryhtyneet sellaisiin toimiin, että heidän on katsottava ottaneen perinnön vastaan. Luopumisen tulee tapahtua kirjallisesti.
Lue artikkeliOikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (1 € + ppm/min)
OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.