Uutiset

Hätävarjelun liioittelu

Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista. Luvun 4 §:ssä…

Tehokas katuminen rikosoikeudessa

Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa…

Rikoksen vanhentumisesta

Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen…

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai…

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa…

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Rikoslain 21 luvussa ovat keskeisimmät henkeä, terveyttä sekä ruumiillista koskemattomuutta suojaavat kriminalisoinnit. Rikoslain 21…

Kunnianloukkaus

Rikoslain avulla suojellaan muun muassa yksityishenkilöiden kunniaa. Kunnialla tarkoitetaan sekä kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa että olosuhteista riippuvaista toiminnan ja ammatin kautta määrittyvää arvostusta. Kunnianloukkauksesta säädetään…

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Tällaisen tietämyksen haltijalla on kilpailuetu sellaisiin elinkeinonharjoittajiin verrattuna, joilla tällaista tietämystä ei…

Yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset

Rikoksen selvittämisen sekä oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi esitutkintaviranomaisten käytössä on erilaisia pakkokeinoja, joista säädetään pakkokeinolaissa. Esitutkintaviranomaisten käytössä olevista erilaisista pakkokeinoista voidaan mainita paikkaan kohdistuvat…

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään…

Kotirauhan rikkominen

Jokaisella on oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauha on jokaiselle perustuslaissa taattu oikeus. Kotirauhan suojaamat paikat määritellään rikoslaissa. Kotirauhan…

Mitä eroa on virallisen syytteen alaisilla rikoksilla ja asianomistajarikoksilla?

Rikoslaissa on joidenkin rikosten osalta asetettu edellytyksiä syytteen nostamiselle. Edellytyksenä syytteen nostamiselle voi esimerkiksi olla asianomistajan syyttämispyyntö tai viranomaisen suostumus. Rikoslain lähtökohtana kuitenkin on, että…

Kavallus

Kavallus voidaan jakaa kolmeen eri tekotapaan: esinekavallukseen, löytötavaran kavallukseen ja saatavan kavallukseen. Kavalluksen erottaa varkaudesta ensisijaisesti omaisuuden hallussapito. Kavalluksessa tekijä anastaa hallussaan olevaa omaisuutta, kun taas…

Syyttäjä yksityisoikeudellisten vaatimusten ajajana.

Rikoksen uhrille aiheutuu yleensä jonkinlaista vahinkoa, josta hän on oikeutettu yksityisoikeudellisiin vaatimuksiin. Kyse voi olla esimerkiksi taloudellisesta vahingosta tai vammoista vaadittavista vahingonkorvauksista. Asianomistajan pyynnöstä syyttäjän…