Opuslex lakiartikkelit

Miten yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan?

14.4.2022 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Tavaramerkkilain mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin on mahdollista saada kahdella eri tavalla. Tavaramerkkilain mukainen yksinoikeus tavaramerkkiin on ensinnäkin mahdollista saada rekisteröimällä tavaramerkki. Tästä säädetään tavaramerkkilain 3 §:ssä, jonka mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan rekisteröimällä tavaramerkki Patentti- ja rekisterihallituksen pitämään tavaramerkkirekisteriin tai hyväksymällä kansainvälinen rekisteröinti Suomessa voimassa olevaksi. Käytännössä hakija lähettää Patentti- ja rekisterihallitukselle sähköisen hakemuksen tavaramerkin rekisteröinnistä. Tavaramerkin kansallisena rekisteröintiviranomaisena toimii edellä mainittu Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Tavaramerkkihakemuksessa on ilmoitettava hakijan nimi tai toiminimi, merkki sekä ne tavarat ja luokat, jotka merkki käsittää.

Jos rekisteröintihakemus täyttää muodolliset vaatimukset, viranomainen ryhtyy tutkimaan rekisteröinnin edellytysten täyttymistä. Tavaramerkin rekisteröinnin edellytyksenä on, että kysymyksessä on sellainen tunnusmerkki, joka ylipäänsä on rekisteröitävissä tavaramerkkinä eli merkki on esitettävissä graafisesti ja on lisäksi erottamiskykyinen. Esimerkkinä tunnusmerkistä voidaan mainita Nokian soittoääni ’Nokia Tune’. Kyseinen ääni voidaan esittää graafisesti nuotteina, jonka johdosta sen on voinut rekisteröidä tavaramerkkinä.

Lisäksi rekisteröinnin edellytyksenä on, ettei ole olemassa laissa tarkoitettua rekisteröintiestettä. Rekisteröintiesteitä on kahta lajia: ehdottomia ja suostumuksenvaraisia. Ehdottomat hylkäys- ja mitätöintiperusteet on lueteltu tavaramerkkilain 12 §:ssä, ja suostumuksenvaraiset hylkäys- ja mitätöintiperusteet puolestaan 13 §:ssä. Esimerkkinä ehdottomasta hylkäysperusteesta voidaan mainita seuraava: merkki ei saa olla lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen. Esimerkiksi huumausaineita ihannoivaa merkkiä ei ole mahdollista rekisteröidä tavaramerkkinä.

Edellä esitetyt rekisteröinnin edellytykset koskevat tavaramerkin kansallista rekisteröintiä. Kansallisen rekisteröinnin avulla on mahdollista saada yksinoikeus tavaramerkkiin Suomen alueella. Jos tavaramerkille on tarkoituksena saada laajempi yksinoikeus, on tarkoituksenmukaista hakea kansainvälistä rekisteröintiä tai EU:n tavaramerkin rekisteröintiä. EU:n tavaramerkin antama suoja kattaa kaikki Euroopan unionin valtiot.

Jos tavaramerkkiä ei halua rekisteröidä, laki mahdollistaa toisen vaihtoehdon yksinoikeuden saamiselle. Tavaramerkkilain mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin on mahdollista saada vakiinnuttamalla tavaramerkki: tällöin yksinoikeuden saanti ei vaadi erillistä rekisteröintiä. Vakiinnuttamisesta säädetään tavaramerkkilain 4 §:ssä. Pykälän mukaan yksinoikeus tavaramerkkiin voidaan saada ilman rekisteröintiä, kun tavaramerkki on vakiintunut. Tavaramerkki katsotaan vakiintuneeksi, kun se on Suomessa kohderyhmässään yleisesti tunnettu haltijan tavaroiden tai palvelujen merkkinä.

Vakiinnuttaminen edellyttää, että tunnusmerkki on tunnettu nimenomaan kohderyhmässään, eli niiden keskuudessa, joille tavara tai palvelu on suunnattu. Esimerkiksi lasketteluvarusteet suunnataan laskettelun harrastajille, kirjanpito-ohjelmistot tilitoimistoille, ja lääkkeet sekä kuluttajille että lääkäreille. Myös esimerkiksi jakelijayritykset katsotaan tavaramerkin tai toiminimen kohderyhmään kuuluviksi. Muotoilulla ”yleisesti tunnettu” ei tarkoiteta, että kaikkien kohderyhmään kuuluvien tulisi tuntea merkki. Jonkinlaisena karkeana nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että viisikymmentä prosenttia kohderyhmästä tuntee tavaramerkin. Vakiintuminen on tapahtunut, kun tavaramerkki on tullut yleisesti tunnetuksi niiden keskuudessa, joihin elinkeinonharjoittajan toiminta suuntautuu.

Merkin vakiinnuttamisen osalta hankalaa on se, että vakiintumisesta ei voi olla varma ennen kuin se on vahvistettu tuomioistuimessa. Täten vakiintumisen osoittaminen riitatapauksessa ei ole aivan yksinkertainen asia. Täten tavaramerkin rekisteröinti on ehdottomasti luotettavampi vaihtoehto yksinoikeuden hankkimiseksi.

Lisää aihealueesta

Yritystoiminta 2.1.2023

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 8.12.2022

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 28.11.2022

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 31.10.2022

Sulautumissuunnitelman sisällöstä

Asianajaja Syrjänen on aiemmin sivustollamme käsitellyt osakeyhtiön sulautumista eli fuusiota. Sulautumissuunnitelman laatiminen ja hyväksyminen kuuluu fuusioon. Sulautumissuunnitelmasta säädetään osakeyhtiölain 16 luvun 3 §:ssä. Pykälässä säädetään…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 12.10.2022

Muutoksia verkkoalustojen palveluntarjoajien vastuuseen tekijänoikeuden näkökulmasta

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2019/790 tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla (DSM-direktiivi) ja direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta on annettu 17.4.2019. Kyseisen direktiivin kansallinen implementointi…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 6.9.2022

Rahoitusapukielto

Osakeyhtiölaissa säädetään rahoitusapukiellosta. Lain 13 luvun 10 §:n mukaan yhtiö ei saa antaa rahalainaa, varoja tai vakuutta käytettäväksi siihen tarkoitukseen, että ulkopuolinen voi hankkia yhtiön…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 29.8.2022

Osakeyhtiön varojenjaon rajoituksista

Osakeyhtiölain 13 luvussa säädetään varojen jakamisesta. Luvun 2 §:n mukaan varoja ei saa jakaa, jos jaosta päätettäessä tiedetään tai pitäisi tietää yhtiön olevan maksukyvytön tai…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 18.8.2022

Yrityskauppa ja yritysvaltaus

Yrityskaupalla voidaan tarkoittaa sellaista järjestelyä, jossa ostetaan kohdeyhtiön osakkeet tai liikeomaisuus. Kaupan kohteena voi olla muun muassa vähemmistöosuus, määrävähemmistöosuus, yksinkertainen äänienemmistö taikka määräenemmistö osakkeista. Tällä…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 22.7.2022

Millainen merkki voidaan rekisteröidä tavaramerkkinä?

Tässä artikkelissa käsitellään rekisteröitäviä tavaramerkkejä. Suomessa tavaramerkkeihin sovelletaan tavaramerkkilakia (544/2019). Tavaramerkkilain 11.1 §:n mukaan tavaramerkkinä voidaan rekisteröidä mikä tahansa merkki, jos sillä voidaan erottaa elinkeinotoiminnassa…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Yritystoiminta 31.5.2022

Maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suoja

Maantieteellisillä merkinnöillä ja alkuperänimityksillä osoitetaan tietyn tuottajaryhmän tuotteiden maantieteellistä alkuperää, esimerkiksi juuston tai viinin alkuperää. Maantieteellistä alkuperää koskevien suojamuotojen taustalla on ajatus siitä, että tuotteen…

Opuslex

Opuslexin toimitus