Opuslex lakiartikkelit

Hätävarjelun liioittelu

27.10.2022 | Opuslex | Opuslexin toimitus

Hätävarjelun liioittelu tarkoittaa sitä, että hätävarjelun rajat on puolustustilanteessa ylitetty. Hätävarjelusta ja hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvussa, jossa säädetään yleisesti vastuuvapausperusteista.

Luvun 4 §:ssä säädetään hätävarjelusta seuraavasti:

”Aloitetun tai välittömästi uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen torjumiseksi tarpeellinen puolustusteko on hätävarjeluna sallittu, jollei teko ilmeisesti ylitä sitä, mitä on pidettävä kokonaisuutena arvioiden puolustettavana, kun otetaan huomioon hyökkäyksen laatu ja voimakkuus, puolustautujan ja hyökkääjän henkilö sekä muut olosuhteet.

Jos puolustuksessa on ylitetty hätävarjelun rajat (hätävarjelun liioittelu), tekijä on kuitenkin rangaistusvastuusta vapaa, jos olosuhteet olivat sellaiset, ettei tekijältä kohtuudella olisi voinut vaatia muunlaista suhtautumista, kun otetaan huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja yllätyksellisyys sekä tilanne muutenkin.”

Arvioinnissa otetaan siten huomioon hyökkäyksen vaarallisuus ja tilanteen yllätyksellisyys. Mitä yllätyksellisempi tilanne on ja mitä vähemmän aikaa henkilöllä on harkita tilannetta, sitä ymmärrettävämmäksi virhearvioinnit käyvät. Kokonaisarvioinnissa on lupa ottaa huomioon myös subjektiiviset tuntemukset sekä pelko ja hätäännys. Pelkästään tähän subjektiiviseen tuntemukseen tuomiota ei kuitenkaan voida perustaa, vaan mukana on myös normatiivinen elementti. Kyky itsehillintään on sellainen seikka, joka otetaan arvioinnissa huomioon.

Esimerkinomaisesti voidaan tuoda esille korkeimman oikeuden ratkaisu 1993:54, jossa korkein oikeus on katsonut, että A:n lyödessä ja potkiessa B:tä, joka oli koettanut karata siinä onnistumatta. Pahoinpitelyn jatkuessa B oli lyönyt A:ta veitsellä rintaan, minkä lyönnin johdosta A oli menehtynyt. Korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan tilanteessa oli käytetty enemmän väkivaltaa kuin oli välttämätöntä.

Hallituksen esityksen (HE 44/2002) mukaan hätävarjelu voidaan myös ylittää ajallisesti, jos hätävarjelu aloitetaan ennenaikaisesti tai puolustusta jatketaan suhteettoman pitkään. Siten sellainen puolustus, joka on ennenaikaista taikka sitä jatketaan liian pitkään olosuhteet huomioon ottaen, voi tulla arvioiduksi hätävarjelun liioitteluna.

Kun hätävarjelu hyväksytään, eli tekijältä ei olisi voinut vaatia muunlaista toimintaa, on kyseessä anteeksiantoperuste. Tällöin kyse on siitä, ettei tekijä osoita syyllisyyttä, joka on rankaisemisen edellytys. Toisaalta silloin kun kyse on siitä, että hätävarjelua on liioiteltu, kyseeseen voi tulla vastuun lievennys. Tällöin hätävarjelun liioittelu voidaan siis ottaa huomioon siten, että rangaistusta lievennetään.

Lisää aihealueesta

Rikos 26.9.2022

Tehokas katuminen rikosoikeudessa

Rikoslain 5 luvun 2 §:n mukaisesti yrityksestä ei rangaista, jos tekijä on vapaaehtoisesti luopunut rikoksen täyttämisestä tai muuten estänyt tunnusmerkistössä tarkoitetun seurauksen syntymisen. Kyseisessä momentissa…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 12.9.2022

Rikoksen vanhentumisesta

Rikos on laissa rangaistavaksi säädetty teko tai laiminlyönti. Suomessa rikoksista ja niiden vanhentumisesta säädetään rikoslaissa. Rikosoikeudellinen vanhentuminen tarkoittaa sitä, että tehdystä rikoksesta ei laissa erikseen…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 26.7.2022

Rikoslain mukainen avunanto

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 6 §:n mukaan se, joka ennen rikosta tai sen aikana neuvoin, toimin tai muilla tavoin tahallaan auttaa toista tahallisen rikoksen tai…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 12.7.2022

Yllytys rikoslain mukaan

Rikoslain (39/1889) 5 luvun 5 §:n mukaan yllytyksestä tuomitaan se, joka tahallaan taivuttaa toisen tahalliseen rikokseen tai tahallisen rikoksen rangaistavaan yritykseen. Kyse on tilanteesta, jossa…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 18.5.2022

Mitä tarkoitetaan rikoslain mukaisella vaaran aiheuttamisella?

Perustuslaissa taataan jokaiselle oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Rikoslain 21 luvussa ovat keskeisimmät henkeä, terveyttä sekä ruumiillista koskemattomuutta suojaavat kriminalisoinnit. Rikoslain 21…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 20.4.2022

Kunnianloukkaus

Rikoslain avulla suojellaan muun muassa yksityishenkilöiden kunniaa. Kunnialla tarkoitetaan sekä kaikille ihmisille kuuluvaa arvonantoa että olosuhteista riippuvaista toiminnan ja ammatin kautta määrittyvää arvostusta. Kunnianloukkauksesta säädetään…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 6.4.2022

Rikoslain mukainen yritysvakoilu

Elinkeinon harjoittamiseen liittyy usein sellaista tietämystä, jota elinkeinonharjoittaja pyrkii pitämään salassa muilta elinkeinonharjoittajilta. Tällaisen tietämyksen haltijalla on kilpailuetu sellaisiin elinkeinonharjoittajiin verrattuna, joilla tällaista tietämystä ei…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 26.1.2022

Yleinen kotietsintä ja sen toimittamisen edellytykset

Rikoksen selvittämisen sekä oikeudenkäynnin ja rangaistuksen täytäntöönpanon turvaamiseksi esitutkintaviranomaisten käytössä on erilaisia pakkokeinoja, joista säädetään pakkokeinolaissa. Esitutkintaviranomaisten käytössä olevista erilaisista pakkokeinoista voidaan mainita paikkaan kohdistuvat…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 12.1.2022

Itsekriminointisuoja rikoksesta epäillyn suojana

Itsekriminointisuoja eli myötävaikuttamattomuusperiaate on rikoksesta epäillyn tai syytteessä olevan suojaksi tarkoitettu käytäntö. Itsekriminointisuoja tarkoittaa, että rikoksesta epäiltyä ei saa pakottaa tai painostaa omalla toiminnallaan edistämään…

Opuslex

Opuslexin toimitus

Rikos 7.1.2022

Kotirauhan rikkominen

Jokaisella on oikeus olla toisten häiritsemättä siinä piirissä, joka voidaan katsoa hänen kodikseen. Kotirauha on jokaiselle perustuslaissa taattu oikeus. Kotirauhan suojaamat paikat määritellään rikoslaissa. Kotirauhan…

Opuslex

Opuslexin toimitus