Viime aikoina on käyty kiivastakin keskustelua Internetin vaikutuksista tekijänoikeuskysymyksiin. Keskustelu liittyy Internetin räjähdysmäiseen kasvuun sekä vireillä olevaan hankkeeseen antaa EU-direktiivi tekijänoikeuksista.
Lue artikkeliLaki yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/47) tuli voimaan 8.2.1993. Yrityssaneeraus on pääpiirteissään seuraavan sisältöinen.
Lue artikkeliHakemuksen vireille tulo ei johda suoraan saneerausmenettelyn aloittamiseen. Saneerausmenettelyn YrSanL:n 6.1 §:n vaihtoehtoisten edellytysten lisäksi tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta kaikki ratkaisuaineistosta ilmenevät mahdolliset estevaikutukset.
Lue artikkeliYrityssaneerauslaki ei aseta vähimmäisvaatimuksia yrityssaneeraushakemuksen sisällölle. Riittävää on, että hakemus on tehty kirjallisena ja tuomioistuin ymmärtää, mistä asiassa on kysymys. Yksityishenkilön velkajärjestelyn osalta hakemusasiassa käytetään viranomaisen vahvistamaa valmista hakemuskaavaa.
Lue artikkeliYrityssaneerauslain 5 §:n mukaan saneeraushakemuksen toimivaltaiseen tuomioistuimeen voivat tehdä taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen itse, velkoja tai ns. todennäköinen velkoja. Yrityssaneerausmenettely poikkeaa konkurssimenettelystä siinä, että hakijalla ei tarvitse olla lainvoimaisella tuomiolla vahvistettua saatavaa tai velkakirjaa.
Lue artikkeliYrityssaneerauslain edellytyksistä säädetään lain 7 §:ssä. Käytännön kannalta voidaan kuitenkin sanoa, että seuraavat seikat ovat ongelmallisimpia arvioitaessa yrityksen mahdollisuutta toteuttaa onnistunut yrityssaneeraus.
Lue artikkeliToiselle kuuluvan yrityssalaisuuden rikkominen on rangaistavaa yrityssalaisuuden rikkomisena, kun tieto on saatu toisen palveluksessa olemisen aikana, toimiessa yhteisön tai säätiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenenä, toimitusjohtajana, tilintarkastajana tai selvitysmiehenä tai niihin rinnastettavassa tehtävässä, suorittaessaan tehtävää toisen puolesta tai muuten luottamuksellisessa liikesuhteessa tai yrityksen saneerausmenettelyn yhteydessä.
Lue artikkeliPerinteisesti on ajateltu, että yrittäjä pärjää omillaan, eikä hän tarvitse yhteiskunnan apua selvitäkseen elämän karikoista. Viime vuosikymmenen lama on onneksi tuonut hieman muutosta tähän ajatteluun. Pakollisia yrittäjän eläkemaksuja ei aina enää pidetä yrittäjien keskuudessa rangaistuksena, ja vapaaehtoisuuteen perustuvat yrittäjien työttömyyskassat saavat koko ajan uusia jäseniä.
Lue artikkeliTyöttömyysuhan alla olevat joutuvat yrittäjäksi siirtyessään myös pohtimaan sitä, miten yrittäjyys vaikuttaa heidän työttömyysturvaansa jos aloitettava yritystoiminta ei onnistukaan.
Lue artikkeliSukupolvenvaihdoksen toteuttamistavoista yleisimmät ovat kauppa, lahja tai lahjanluontoinen kauppa. Valittavaan toteuttamistapaan vaikuttaa, osallistuvien sukupolvien edustajien omien henkilökohtaisten ominaisuuksien ja tavoitteiden lisäksi liiketoiminnan ala ja laajuus sekä yritysmuoto.
Lue artikkeli