Työntekijän lomauttamisesta säädetään työsopimuslaissa (55/2001). Lomauttamisella tarkoitetaan työnantajan päätökseen tai hänen aloitteestaan tehtävään sopimukseen perustuvaa työnteon ja palkanmaksun väliaikaista keskeyttämistä työsuhteen pysyessä muutoin voimassa. Lomauttamisessa on täten kyse väliaikaisesta tilanteesta: työnteko ja palkanmaksu keskeytetään väliaikaisesti, mutta työsuhde ja työsopimuksesta johtuvat velvollisuudet pysyvät voimassa muilta osin.
Lue artikkeliTyösuhteen osapuolilla, työnantajalla ja työntekijällä, on omat laissa säädetyt velvollisuutensa. Tässä artikkelissa tarkastellaan millaisia velvollisuuksia työntekijälle asetetaan laissa. Työntekijän velvollisuuksista säädetään työsopimuslaissa. Työntekijän pääasiallisena velvollisuutena on tehdä työnsä sovitun mukaisesti. Työsopimuslain 3 luvun 1 §:n mukaan työntekijän on tehtävä työnsä huolellisesti työnantajan työnjohtovaltaan kuuluvia määräyksiä noudattaen. Lisäksi työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Työntekijän on oltava lojaali eli uskollinen työnantajaa kohtaan.
Lue artikkeliSuomen työlainsäädännössä on useita säännöksiä, jotka koskevat osa-aikatyötä. Yleistä osa-aikatyön määritelmää lainsäädännössä ei kuitenkaan ole. Lainsäädännössä ei ole säädetty vähimmäistyöajasta, jota työsuhteissa pitäisi noudattaa. Vähimmäistyöajasta voidaan sopia osapuolten välisessä työsopimuksessa.
Lue artikkeliTyösopimuslaissa (55/2001) säädetään työntekijän oikeudesta perhevapaisiin. Perhevapaiden tarkoitus on helpottaa työntekijän työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista silloin, kun hänen perheessään on pieniä lapsia tai kun perheenjäsen on sairastunut taikka joutunut onnettomuuteen, ja työntekijän poissaolo on tämän vuoksi välttämätöntä. Lasten vanhemmilla on oikeus vapaan pitämiseen ja heidän toimeentulonsa vapaan ajalta on lainsäädännön tasolla turvattu. Perhevapaata koskevilla säännöksillä turvataan molempien vanhempien oikeus olla poissa töissä.
Lue artikkeliTyösuhdekeksinnöllä tarkoitetaan työntekijän työsuhteen aikana ja työsuhteen yhteydessä tekemää keksintöä, joka on suojattavissa patentilla Suomessa. Laki oikeudesta työntekijän tekemiin keksintöihin (656/1967, työsuhdekeksintölaki) sisältää säännöksiä siitä, kenelle keksinnöistä johtuvat oikeudet kuuluvat tilanteessa, jossa keksintö on tehty työsuhteessa ja keksintö liittyy kyseiseen työsuhteeseen.
Lue artikkeliVuosilomalaki rakentuu ansaintaperiaatteelle, jonka mukaisesti työntekijä ansaitsee lomaa lomanmääräytymisvuoden aikana tekemällä työtä. Käytännössä vuosiloman pituuden määrittävät työsuhteen kesto sekä 1.4.-31.3. välisenä aikana tehtyjen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärä.
Lue artikkeliUudistettu yhteistoimintalaki (1333/2021) astui voimaan 1. tammikuuta 2022. Sen edeltäjä oli laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007), josta käytetään tässä artikkelissa nimitystä ’vanha yhteistoimintalaki’. Tässä artikkelissa tarkastellaan uuden yhteistoimintalain tuomia muutoksia vanhaan yhteistoimintalakiin verrattuna.
Lue artikkeliMääräaikaiset työsopimukset ovat yleisiä monilla aloilla, esimerkiksi palvelusektorilla. Kun samojen osapuolten, eli saman työnantajan ja työntekijän, välillä toisiaan seuraavat useat määräaikaiset työsopimukset, syntyy niin sanottu ketjusopimustilanne. Tällaisessa tilanteessa puhutaan määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta. Tässä artikkelissa tarkastellaan, mitä työsopimuslaki sanoo määräaikaisten työsopimusten ketjuttamisesta.
Lue artikkeliTyöehtosopimuksen (TES) tarkoituksena on turvata työntekijöiden vähimmäistyöehdot ja työrauha tietyn sopimuskauden ajaksi. Keskeinen osa työehtosopimusta on osapuolten välinen työrauhavelvollisuus, josta säädetään työehtosopimuslaissa.
Lue artikkeliVirkamiehiä ovat valtiolla tai muussa julkisyhteisössä virkasuhteessa työskentelevät henkilöt. Virkamiehellä on tiettyjä velvollisuuksia, joita tavallisessa työsuhteessa olevalla työntekijällä ei ole.
Lue artikkeli