Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Ajankohtaisia uutisia lainsäädännöstä ja sen muutoksista

KKO: Osakehuoneisto voitiin ottaa asunto-osakeyhtiön hallintaan yhtiöjärjestysmääräyksen vastaisen asumisen perusteella

Julkaistu 15.5.2017

Korkeimman oikeuden mukaan asunto-osakeyhtiö sai ottaa osakehuoneiston hallintaansa sillä perusteella, että huoneiston haltija oli pitkään laiminlyönyt yhtiöjärjestyksessä olleen määräyksen noudattamisen. KKO kumosi näin hovioikeuden tuomion, jolla päätös hallintaan ottamisesta oli katsottu pätemättömäksi.

Huoneiston haltijana ollut mies oli ostanut Asunto Oy:n osakehuoneiston alle 30-vuotiaana. Hän oli asunut asunnossa sen valmistumisesta alkaen, ja vähän myöhemmin asuntoon oli muuttanut hänen lisäkseen samoin alle 30-vuotias vuokralainen. Asunto-osakeyhtiön yhtiöjärjestyksessä olleen määräyksen mukaan yhtiön asunnoissa saivat asua sellaiset henkilöt, jotka olivat täyttäneet 55 vuotta tai sellaiset ruokakunnat, joiden joku jäsen täytti saman ehdon. Kun mies oli asunut huoneistossaan noin kahden vuoden ajan, yhtiökokous päätti ottaa asunnon haltuunsa yhtiöjärjestyksen jatkuvan laiminlyönnin takia.

Pirkanmaan käräjäoikeudessa mies ja vuokralainen vaativat, että yhtiökokouksen päätös julistetaan pätemättömäksi, koska huoneistoa ei ollut heidän mielestään käytetty oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksen määräystä ja rikkomuksella oli vain vähäinen merkitys. Käräjäoikeus katsoi kuitenkin päätöksen olleen pätevä. Turun hovioikeus sen sijaan kumosi käräjäoikeuden tuomion ja katsoi päätöksen pätemättömäksi.

KKO totesi, että asunto-osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous voi päättää ottaa osakkeenomistajan hallinnassa olevan osakehuoneiston enintään kolmen vuoden ajaksi yhtiön hallintaan, jos osakehuoneistoa käytetään oleellisesti vastoin yhtiöjärjestyksestä ilmenevää käyttötarkoitusta tai muuta yhtiöjärjestyksen määräystä, jollei rikkomuksella ole vain vähäinen merkitys. KKO:n mukaan asuminen oli kiistatta yhtiöjärjestyksen määräyksen vastaista eikä se ollut tilapäistä. Nämä seikat puolsivat tulkintaa, että rikkomuksella oli vähäistä suurempi merkitys yhtiön toiminta-ajatuksen kannalta. KKO arvioi myös rikkomuksen vähäisyyttä puoltavia seikkoja, kuten sitä, ettei asumisesta ollut väitettykään syntyneen välitöntä häiriötä ja että yhtiöjärjestyksessä edellytyksenä oli vain se, että yksi asukkaista oli täyttänyt 55 vuotta. KKO piti vähäisyyttä vastaan puhuvia seikkoja painavampina ja katsoi, että yhtiön tuli voida puuttua selvän, yhtiön toiminta-ajatuksen kannalta keskeisen määräyksen vastaiseen menettelyyn.

Muun muassa näistä syistä rikkomusta ei voitu pitää vähäisenä eikä yhtiökokouksen päätöstä pätemättömänä.

 

Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluineen löydät täältä