2016

Espanjalaisella tuomioisuimella oli yksinomainen toimivalta suomalaisten yhteisomistajien omistussuhteen purkua koskevassa asiassa

Julkaistu: 22.03.2016

A, B ja C vaativat käräjäoikeuteen toimittamassaan yhteisomistussuhteen purkamista koskevassa hakemuksessaan uskotun miehen määräämistä myymään heidän ja X:n ja Y:n yhteisesti omistaman Espanjassa sijaitsevan omakotitalon ja kerrostaloasunnon sekä jakamaan saatavan kauppahinnan yhteisomistajien kesken.

X ja Y vaativat, että hakemus jätetään tutkimatta. He katsoivat, että käräjäoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään hakemusta. Kysymyksessä oleva yhteisomistus kohdistuu sekä omakotitalon että asunnon osalta Espanjan lain mukaiseen kiinteään omaisuuteen. Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 (jäljempänä myös Bryssel I -asetus) mukaan toimivaltainen tuomioistuin on Espanjassa.

Käräjäoikeus katsoi, että kyseessä ei ollut kiinteää omaisuutta koskeva esineoikeudellinen riita-asia vaan kiinteistöjen omistajien omistussuhteiden järjestelyyn liittyvä yhteisomistuslain mukainen hakemusasia. Käräjäoikeuden mukaan asiaan oli sovellettava Suomen lakia ja käräjäoikeus oli asiassa toimivaltainen tuomioistuin.

Hovioikeus katsoi, että vaatimus kiinteistöjen yhteisomistussuhteen purkamisesta myynnin avulla on Bryssel I – asetuksessa tarkoitettu esineoikeutta kiinteään omaisuuteen koskeva asia. Toimivalta kyseisessä asiassa on Espanjan tuomioistuimilla. Hovioikeus on kumonnut käräjäoikeuden päätöksen ja jättänyt hakemuksen tutkimatta.

Korkein oikeus totesi, että Bryssel I asetuksen mukaan sen soveltamisalaan kuuluvat lähtökohtaisesti kaikki siviili- ja kauppaoikeudelliset asiat lukuun ottamatta eräitä erikseen mainittuja asiaryhmiä. Kysymyksessä oleva kiinteän omaisuuden yhteisomistussuhteen purkamista koskeva asia kuuluu asetuksen soveltamisalaan. Toimivaltainen tuomioistuin asiassa määräytyy siten asetuksen säännösten perusteella sellaisena kuin unionin tuomioistuin on niitä tulkinnut.

Bryssel I -asetuksen 2 artiklan 1 kohdassa ilmaistun pääsäännön mukaan kanne henkilöä vastaan nostetaan sen jäsenvaltion tuomioistuimessa, jossa kyseisellä henkilöllä on kotipaikka. Tästä pääsäännöstä on poikettu muun ohella asetuksen 22 artiklassa. Artiklan 1 alakohdan mukaan sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä kiinteistö sijaitsee, on asianosaisten kotipaikasta riippumatta yksinomainen toimivalta asiassa, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen tai kiinteän omaisuuden vuokrasopimusta.

Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntö

Korkein oikeus totesi, ettei unionin tuomioistuin ole aiemmin ottanut kantaa siihen, onko esillä olevan kaltainen kiinteän omaisuuden yhteisomistussuhteen purkamiseen tähtäävä hakemus kiinteän omaisuuden sijaintipaikan tuomioistuimen yksinomaisessa toimivallassa. Asetuksen tulkintaa mainitussa yhteydessä ei myöskään muutoin voida pitää yksiselitteisen selvänä. Tämän vuoksi Korkein oikeus on esittänyt unionin tuomioistuimelle seuraavan ennakkoratkaisukysymyksen:

"Onko Bryssel I -asetuksen 22 artiklan 1 alakohtaa tulkittava siten, että asiassa, jossa osa kiinteän omaisuuden yhteisomistajista vaatii omaisuuden määräämistä myytäväksi yhteisomistussuhteen purkamista varten ja uskotun miehen määräämistä myynnin suorittamiseksi, on kysymys artiklan 1 alakohdassa tarkoitetusta asiasta, joka koskee esineoikeutta kiinteään omaisuuteen?"

Unionin tuomioistuimen vastaus Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntöön

Unionin tuomioistuin on vastannut Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntöön seuraavasti:

Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 22 artiklan 1 alakohdan ensimmäistä alakohtaa on tulkittava siten, että tässä säännöksessä tarkoitettuun ryhmään asioita, jotka koskevat "esineoikeutta kiinteään omaisuuteen", kuuluu asia, jossa vaaditaan kiinteään omaisuuteen kohdistuvan yhteisomistussuhteen purkamista uskotun miehen toteuttamalla kyseisen omaisuuden myynnillä.

Korkeimman oikeuden kannanotto

Unionin tuomioistuin katsoi Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisupyyntöön antamassaan vastauksessa, että asia, jossa vaaditaan kiinteään omaisuuteen kohdistuvan yhteisomistussuhteen purkamista uskotun miehen toteuttamalla kyseisen omaisuuden myynnillä, kuuluu Bryssel I -asetuksen 22 artiklan 1 alakohdassa tarkoitettuun ryhmään asioita, jotka koskevat "esineoikeutta kiinteään omaisuuteen".

Tällaisten vaatimusten osalta yksinomainen toimivalta on Bryssel I -asetuksen 22 artiklan 1 alakohdan mukaan sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, missä kiinteistö sijaitsee. Yksinomainen toimivalta asiassa on siten Espanjan tuomioistuimilla.

Korkein oikeus totesi, että jos esitetyt vaatimukset koskevat pääasiallisesti asiaa, jonka toisen jäsenvaltion tuomioistuin on 22 artiklan mukaan yksinomaisesti toimivaltainen tutkimaan, tuomioistuimen on Bryssel I -asetuksen 25 artiklan mukaan omasta aloitteestaan jätettävä asia tutkimatta.

Hakemus on siten tullut jättää tutkimatta. Perusteita hovioikeuden päätöksen muuttamiseen ei ole.

Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden päätöksen lopputulosta.

 

Koko Korkeimman oikeuden ratkaisun perusteluineen löydät täältä

Euroopan Unionin tuomioistuimen ratkaisun perusteluineen löydät täältä

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Uutiset

Euroopan komissio ehdottaa verotussääntöjen yhtenäistämistä ja konsernin tuloksen jakamista EU:ssa

Ensin tarkoituksena on sopia yhteisestä yhtiöveropohjasta (Common Corporate Tax Base, CCTB), ja tämän jälkeen yhdistettyä yhtiöveropohjaa (Common Consolidated Corporate Tax Base, CCCTB) koskevista jakosäännöksistä. Yhdistetty yhtiöveropohja tarkoittaa, että eri jäsenvaltioissa toimivien konserniyhtiöiden kokonaistulos jaettaisiin jäsenvaltioiden kesken.

Lue uutinen

Uutiset

KKO hylkäsi anonyymiä todistamista koskevan syyttäjien vaatimuksen

Korkein oikeus on kumonnut Helsingin hovioikeuden päätöksen, jolla hovioikeus oli hyväksynyt neljän todistajan kuulemisen anonyymisti eli heidän henkilöllisyyttään ja yhteystietojaan paljastamatta. Kuulemista koskeva päätös liittyi törkeää huumausainerikosta koskevaan asiaan.

Lue uutinen

Uutiset

Työsopimuslaki muuttuu vuodenvaihteessa

Voimassaolevan työsopimuslain mukaan määräaikaisen työsopimuksen tekemiseen tulee olla perusteltu syy. Työsopimuslakiin lisätään vuodenvaihteessa säännös, joka mahdollistaa määräaikaisen työsopimuksen tekemisen pitkäaikaistyöttömän kanssa ilman perusteltua syytä.

Lue uutinen

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.