2015

KKO on arvioinut määräaikaisen työsopimuksen perusteita

Julkaistu: 05.10.2015

Työsopimuslain 1 luvun 3 §:n mukaan työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana. Todistustaakka määräaikaisen työsopimuksen perustellusta syystä on työnantajalla.

Työsopimuksen päättymisajankohdan tulee määräytyä objektiivisin perustein. Perusteltua ei ole, että työnantaja voisi siirtää työntekijälle sellaista riskiä mahdollisista, mutta vielä ennakoimattomista muutoksista, joka kuuluu työnantajan kannettavaksi.

Varautuminen toiminnan muutoksiin voi oikeuttaa työsopimuksen solmimiseen määräaikaisena. Työsopimuksen päättymisajankohdan tulee tässäkin tapauksessa määräytyä objektiivisin perustein.

Työvoiman tarpeen pysyvyyttä arvioitaessa huomiota on kiinnitettävä siihen, kohdistuuko siihen sellaisia uhkia, jotka poikkeavat niistä uhista, jotka tyypillisesti liittyvät työn jatkuvuuteen toistaiseksi voimassa olevissa työsopimuksissa. Työnantajan asiana on osoittaa, että toiminnan muutokset ovat tosiasiallisesti vaikuttaneet juuri työntekijälle tarjolla oleviin työtehtäviin.

Määräaikaisuuden perusteena voi olla nimetyiden henkilöiden sijaisuus. Työvoiman tarvetta voi pitää lähtökohtaisesti väliaikaisena, kun vakituinen työntekijä voi palata hoitamaan tehtäväänsä. Myös lain esitöissä (HE 157/2000 s. 61) on todettu, että kielletystä peräkkäisten määräaikaisten työsopimusten käytöstä ei ole kysymys silloin, kun työnantaja tarjoaa sijaiselle uutta sijaisuutta määräaikaisin sopimuksin.

Palveluiden tarpeen aikaisempi pitkäaikainen vähentyminen, kysynnän väheneminen sekä yksiköiden lakkauttaminen puhuvat työvoiman tarpeen pysyvyyttä vastaan. Selvitys mahdollisista toiminnan muutoksista voi myös olla seikka työvoiman tarpeen pysyvyyttä vastaan, mutta henkilökunnan määrän tarpeen selvittäminen, ei osoita, että määrä myös tosiasiassa tulee vähenemään.

Työvoiman tarpeen pysyvyyden puolesta puhuvia seikkoja ovat eri määräaikaisten sopimusten työtehtävien samankaltaisuus, määräaikaisten työsopimusten kesto, niiden lukumäärä, niistä muodostuva kokonaisuus sekä useiden eri henkilöiden sijaisuuksien hoitaminen. Työvoiman tarpeen pysyvyyden puolesta puhuu myös se, jos työntekijän toimipiste ja työtehtävät ovat olleet samat tai työntekijämäärä lisääntyy työsuhteen päättymisen jälkeen.

Ratkaisussa KKO 2015:65 KKO mainitsee, että työvoiman tarpeen pysyvyyttä vastaan puhuu jossain määrin myös se, että kuntayhtymällä oli ollut käytössään vakituinen varahenkilöjärjestelmä. Ratkaisussa KKO 2015:64 KKO mainitsee, että työvoimatarpeen pysyvyyden puolesta puhuu myös se, että kaupunki oli samaan aikaan ylläpitänyt sijaislistaa, jolla se oli jatkuvasti hakenut sijaisia. Sijaislistan/varahenkilöjärjestelmän käytöstä ei siis voi vetää johtopäätöksiä näiden ratkaisujen perusteella.

 

Korkeimman oikeuden koko ratkaisut löydät alla olevista linkeistä.

KKO 2015:64

KKO 2015:65

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Uutiset

Rikoslakiin tulee uusi törkeää luonnonsuojelurikosta koskeva säännös

Aiemmin laissa ei luonnonsuojelurikoksesta ollut törkeää tekomuotoa. Rikos voidaan arvioida törkeäksi, jos se on kokonaisuutena arvostellen törkeä ja se aiheuttaa vakavaa vaaraa luonnolle, sillä tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai se on erityisen suunnitelmallinen. Rangaistus rikoksesta on neljästä kuukaudesta neljään vuoteen vankeutta.

Lue uutinen

Uutiset

Korkolain mukainen viitekorko ja viivästyskorot 1.1.–30.6.2016

Korkolain mukainen viitekorko ajanjaksona 1.1.–30.6.2016 on 0,5 %. Viivästyskorko tänä ajanjaksona on siten 7,5 % vuodessa (viitekorko lisättynä korkolain 4 §:n mukaisella 7 prosenttiyksikön lisäkorolla).

Lue uutinen

Uutiset

Suomi ja Espanja allekirjoittivat verosopimuksen

Sopimus muuttaa muun muassa Suomessa sijaitsevan osakehuoneiston vuokrauksesta ja myynnistä saatavan tulon verotusta. Jatkossa Suomi verottaa sekä vuokratuloa että luovutusvoittoa, joita Espanjassa asuvat henkilöt saavat Suomessa sijaitsevista osakehuoneistoista.

Lue uutinen

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.