Yritystoiminta

Patentin lisenssoinnista

Julkaistu: 21.01.2012

Asianajaja Jorma Töyri, As:tsto Jorma Töyri Oy jorma.toyri@aatsto.inet.fi

Lisensioinnissa patentinhaltija luovuttaa (tavallisesti myy vastikkeesta) toiselle patentin hyväksikäyttöön käyttöluvan eli lisenssin.

Lisenssi voi olla eksklusiivinen tai non-eksklusiivinen. Eksklusiivisessa lisenssissä lisenssinsaaja saa yksinoikeuden patentin hyödyntämiseen. Yksinoikeus sulkee pois myös patentinhaltijan oikeuden hyödyntää patenttiaan. Non-eksklusiivisessa lisenssissä on kyse rinnakkaisten oikeuksien hyödyntämisestä.

Korvauksen lisenssin myöntämisestä patentinhaltija saa tavallisesti rojaltien muodossa. Rojalti on usein prosentuaalinen patentinhaltijalle maksettava korvaus laskettuna esim. lisenssinsaajan valmistamien tuotteiden ex-works hinnasta. Lisenssi on mahdollista myöntää myös kertakorvausta vastaan. Usein lisenssisopimukseen sisällytetään myös velvoite ns. alkumaksusta, joka lisenssinsaajan on maksettava patentinhaltijalle heti lisenssisopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä. Peruste alkumaksulle voi olla esim., että sillä katetaan tuotekehittelykustannuksia.

Lisensioinnin etuna on yritykselle ulkomaankaupassa se, että huolellisella lisenssinsaajan valitsemisella voidaan tämän ammattitaito ja markkinoinnin tuntemus kohtuullisin kustannuksin hyödyntää.

Patentinhaltijan tulee yleensä ennen lisensiointiprosessin käynnistämistä selvittää omat tavoitteensa ja lisensioitavan tuotteen markkinointikelpoisuus ja markkinat kohdemaassa. Prosessin aikana tulee erityistä huomiota kiinnittää lisenssinsaajan toimintakyvyn ja luotettavuuden selvittämiseen. Pienelle yritykselle ei suuri yritys ole aina hyvä yhteistyökumppani. Ongelmia voi usein syntyä myös, jos lisenssinsaaja valmistaa lisensioidun tuotteen kanssa kilpailevaa tuotetta, koska lisenssinsaajalla saattaa olla kilpailevan tuotteen valmistamiseen suurempi intressi kuin lisensioidun tuotteen valmistamiseen.

Lisenssisopimusneuvottelut ovat usein pitkälliset ja niissä joudutaan käsittelemään hyvin monenlaisia kysymyksiä. Tavanomaisia lisenssisopimuksen ehtoja ovat esim. määritelmät lisensioidusta patentista, lisensioitavasta teknologiasta, lisensioitavasta tuotteesta ja know-how:sta, alueesta, parannuksista lisensioitavaan tuotteeseen, tavaramerkistä, royalteista, alkumaksuista, liikesalaisuuksista, lisenssinsaajalle annettavasta teknisestä avusta ja koulutuksesta, alilisenssien myöntämisoikeuksista, yhteisistä kokoontumisista, lisenssinsaajan kirjanpidon tarkastusoikeuksista, tehtävistä raporteista, sopimuksen päättymisestä ja päättämisestä, menettelystä, jos havaitaan patentin loukkaus tapahtuneeksi jne.

Lisensiointi saattaa joskus piirteiltään monessa suhteessa muistuttaa franchisingia. Samoin lisensiointi voi kytkeytyä joint-venture- yritykseen. Viimeksi mainitusta on kyse esim. silloin, kun patentinhaltija luovuttaa lisenssin perustamalleen ulkomaiselle yritykselle, jonka osakkaaksi hän jää esim. vähemmistöosuudella. Vähemmistöosakkuudesta saattaa olla etuna mm. että patentinhaltijan on helpompi kontrolloida sitä, mitä lisenssinsaajayrityksessä tapahtuu.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.

Löydätkö vastauksen kysymykseesi artikkeleistamme?

Artikkelit

Liiketoimintasiirto EVL:n mukaisesti

Laissa elinkeinotulon verottamisessa (EVL, 360/1968) säädetään liiketoiminnan siirrosta. Lainkohdan mukaan liiketoimintasiirrolla tarkoitetaan järjestelyä, jossa osakeyhtiö (siirtävä yhtiö) luovuttaa joko kaikki taikka yhteen tai useampaan liiketoimintakokonaisuuteensa kohdistuvat varat, siirtyviin varoihin kohdistuvat velat ja siirtyvään toimintaan kohdistuvat varaukset siirtyvää toimintaa jatkavalle osakeyhtiölle (vastaanottava yhtiö) saaden vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön liikkeeseen laskemia uusia osakkeita tai sen hallussa olevia omia osakkeita. Liiketoimintasiirto on siis vero-oikeudellinen käsite.

Lue artikkeli

Artikkelit

Digipalvelusäädös

Digipalvelusäädös tuli voimaan 16.11.2022. Digipalvelusäädös sisältää säännöksiä, joilla on vaikutuksia verkkoalustoja tarjoavien palveluntarjoajien toimintaan. Yhtenä merkittävänä uudistuksena asetus tuo velvollisuuden palveluntarjoajille tarjota mekanismeja, joiden avulla käyttäjät voivat ilmoittaa laittomasta sisällöstä. Tämän myötä palveluntarjoajien tulee myös tarjota käyttäjille, joiden sisältöä mahdollisesti poistetaan, mahdollisuus esittää näkemyksensä asiasta. Lue oheisesta artikkelista lisää aiheesta.

Lue artikkeli

Artikkelit

Yrityskiinnitys

Yrityskiinnityksestä säädetään yrityskiinnityslaissa (634/1984). Yrityskiinnityslain 1 §:n mukaan elinkeinonharjoittajan omistama elinkeinotoimintaan kuuluva irtain omaisuus voidaan kiinnittää ja sen hallintaa luovuttamatta pantata saamisen vakuudeksi. Koska yrityskiinnityksen julkivarmistus on järjestetty rekisterimerkinnällä, voi yritys jatkaa elinkeinon harjoittamista lähes tavanomaiseen tapaan. Tämä eroaa muun muassa tavallisen irtaimen esineen panttauksesta, kun irtaimen esineen panttauksessa tavanomaisesti julkivarmistus tapahtuu traditiolla eli hallinnan luovutuksella.

Lue artikkeli

Puhelinpalvelu

0600 199 33

Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin (3,10 € + ppm/min)

OpusLexin lakimiehet palvelevat sivua myös puhelimitse! Puhelinneuvontaa numerossa 0600 199 33 (3,1 € + ppm/min). Sinua lähinnä vapaana oleva OpusLexin lakimies vastaa puheluusi arkipäivisin kello 8:00-16:00 välisenä aikana, aattopäivinä klo 8:00-14:00.