Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

Liikkeen luovutus ja työsuhdeturva

Julkaistu 31.12.2012

Kun toimiva yritys tai sen osa siirretään toiselle, joka ryhtyy jatkamaan liiketoimintaa, kysymys on työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Liikkeen tulee säilyä samana tai samankaltaisena. Työsopimuslaissa on tarkempi liikkeen luovutuksen määritelmä 1 luvun 10 §:ssä.

Työoikeuden kannalta ratkaistaan tapauskohtaisesti laissa olevan määritelmän ja työoikeudellisten tunnusmerkkien mukaan, onko järjestely liikkeen luovutus vai ei. Yritysjärjestelyn oikeudellinen muoto ei ratkaise. Kysymyksessä voi olla kauppasopimus, vuokrasopimus, yhtiöittäminen tai alihankinta.

Kysymys on pakottavasta lainsäädännöstä. Jos tilanne tulkitaan liikkeen luovutukseksi, siirtyvät luovutuksen piiriin kuuluvat työntekijät välittömästi ja automaattisesti sen työnantajan palvelukseen, joka on luovutuksen saaja. Liikkeen luovutuksen saaja tulee työnantajan asemaan ja vastaa kaikkien tähän liiketoimintaan (tai liiketoiminnan osaan) kuuluneiden työntekijöiden työsuhteen ehdoista ja työsuhdeturvasta. Työntekijät, liikkeen luovuttaja tai luovutuksen saaja eivät voi siis sopia asiasta toisin.

Liikkeen luovutuksella on Suomen viranomaisia sitova kansainvälinen liityntä. Siitä alkaen, kun Suomi on solminut ETA-sopimuksen eli 1.1.1994 lukien, ovat EY-normit ja EY-tuomioistuimen ratkaisut tulleet noudatettaviksi suomalaisessa ratkaisukäytännössä. EY-oikeutta on siis sovellettava kaikkiin sellaisiin tapauksiin, joissa kysymys on 1.1.1994 jälkeen tapahtuneista transaktioista.

Liikkeen luovutuksesta on Euroopan Neuvoston direktiivi, jonka soveltamisesta ja tulkinnasta on lukuisa määrä EY-tuomioistuimen ratkaisuja.

Yleisesti katsotaan, että liikkeen luovutuksen käsite on direktiivin nojalla täysin harmonisoitu yhteisöoikeudessa. KKO:n ennakkoratkaisukäytännöstä (esim. vuonna 2009) voidaan kuitenkin havaita, että Suomessa on työsopimuslain tulkinta hieman eri kuin direktiivin vähimmäisvaatimukset.

Yritystoiminnassa tapahtuu jatkuvasti muutoksia, joissa voi olla kysymys työoikeudellisesta liikkeen luovutuksesta. Lain pakottavuuden vuoksi on erityisen tärkeätä pystyä oivaltamaan ja havaitsemaan, milloin tilanne on mahdollista tulkita liikkeen luovutukseksi, jotta osataan toimia oikein. Asialla on usein olennainen taloudellinen merkitys.

Paitsi EY-tuomioistuimen ennakkoratkaisuja, on olemassa useita merkittäviä korkeimman oikeuden ratkaisujakin ongelmakentästä. Niiden muodostamasta kokonaisuudesta nähdään periaatteessa, miten tulkinta Suomessa on tehtävä. Rajanvetotilanteita tulee kuitenkin edelleen välttämättä, koska eteen tulevat tilanteet ovat niin moninaiset.

Yritystoiminnan ostajalla tai muulla luovutuksen saajalla ei ole tähän tapahtumaan liittyvää erityistä oikeutta työntekijän irtisanomiseen. Irtisanomissuoja on työntekijälle täysin sama kuin tilanteessa, että luovutusta ei olisi lainkaan tapahtunut. Erottamiselle pitää löytyä työsopimuslaissa säädetyt erityiset perusteet.

Työnantaja ei saa myöskään muuttaa työsuhteen ehtoja. Työntekijät siirtyvät ns. vanhoina työntekijöinä.

Jos työntekijä eroaa sen vuoksi, että työehdot heikkenevät olennaisesti liikkeen luovutuksessa, on työnantaja vastuussa työsuhteen päättymisestä. Mitä tämä tarkalleen ottaen tarkoittaa, on epäselvää. Oikeuskäytäntö tulee vasta osoittamaan minkä mukaan määrätään korvausta tällaisessa tilanteessa ja onko suoja 100 prosenttinen. Vuonna 2009 annettu KKO:n ennakkoratkaisu antaa viitteitä siihen suuntaan, että suoja on epätäydellinen. Työnantajan korvausvelvollisuus tällaisessa tilanteessa voi jäädä siihen, että korvattavaksi tulee vain irtisanomisajan palkka ja sille ajalle laskettava lomakorvaus.

Lähimmän sinua palvelevan OpusLex -toimiston yhteystiedot löydät täältä.