Neuvontapuhelin.png0600 199 33
Oikeudellisten asioiden neuvontapuhelin
(1 € + ppm/min)

Artikkelikirjastostamme löydät satoja asiantuntijoiden laatimia artikkeleja useista eri aihealueesta

21.1.2012

Yrityssaneeraushakemuksen vireillepanoon oikeutetut

Yrityssaneerauslain 5 §:n mukaan saneeraushakemuksen toimivaltaiseen tuomioistuimeen voivat tehdä taloudellisissa vaikeuksissa oleva velallinen itse, velkoja tai ns. todennäköinen velkoja. Yrityssaneerausmenettely poikkeaa konkurssimenettelystä siinä, että hakijalla ei tarvitse olla lainvoimaisella tuomiolla vahvistettua saatavaa tai velkakirjaa. Riittävää on, että velkoja pystyy osoittamaan, että hänellä on asian vireillepanoon oikeuttava riidaton ja selvä saatava, esim. lasku. Todennäköinen velkoja puolestaan joutuu esittämään selvityksen saatavansa perusteista.

21.1.2012

Yrityssaneerausmenettelyn esteet

Hakemuksen vireille tulo ei johda suoraan saneerausmenettelyn aloittamiseen. Saneerausmenettelyn YrSanL:n 6.1 §:n vaihtoehtoisten edellytysten lisäksi tuomioistuimen on tutkittava viran puolesta kaikki ratkaisuaineistosta ilmenevät mahdolliset estevaikutukset. Esteperusteet tulevat ilmi usein tuomioistuimen omista havainnoista, hakemuksesta tai sen liitteistä, taikka velkojien antamista lausunnoista nk. ratkaisuaineistosta.

21.1.2012

Yrityssaneeraus – mistä on kyse?

Laki yrityksen saneerauksesta (25.1.1993/47) tuli voimaan 8.2.1993. Yrityssaneeraus on pääpiirteissään seuraavan sisältöinen.

31.12.2011

Mitä työntekijöille tapahtuu liikkeen luovutuksessa?

Liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle viimesijaisesti vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

30.11.2011

Mitä omaisuutta konkurssipesään kuuluu?

Konkurssipesään kuuluu tietyin poikkeuksin omaisuus, joka velallisella on konkurssin alkaessa ja jonka velallinen saa ennen konkurssin päättymistä. Luonnollisen henkilön konkurssipesään ei kuitenkaan kuulu hänen konkurssin alkamisen jälkeen saamansa omaisuus tai ansaitsemansa tulo.

30.11.2011

Kuinka konkurssipesän hallinto järjestetään?

Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten tuomioistuin määrää pesänhoitajan. Pesänhoitajia voidaan määrätä useampia kuin yksi, jos se on tarpeen tehtävän laajuuden tai muun syyn vuoksi. Hallinto voidaan jakaa pesänhoitajien kesken tuomioistuimen määräämällä tavalla. Pesänhoitajana toimii lähes aina yksityinen lakimies tai asianajaja. Pesänhoitajien toimintaa valvoo konkurssiasiamies.

30.11.2011

Millä perusteella maksuja velkojille voidaan peräyttää konkurssipesään?

Velallisen tekemä oikeustoimi peräytyy, jos sillä yksin tai yhdessä muiden toimenpiteiden kanssa on sopimattomasti suosittu velkojaa toisten velkojien kustannuksella, siirretty omaisuutta pois velkojien ulottuvilta tai lisätty velkoja velkojien vahingoksi. Peräytymisen edellytyksenä on, että velallinen oli oikeustointa tehtäessä maksukyvytön tai että oikeustoimi osaltaan johti velallisen maksukyvyttömyyteen. Lisäksi edellytetään, että toinen osapuoli tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää maksukyvyttömyydestä tai ylivelkaisuudesta taikka oikeustoimen merkityksestä velallisen taloudellisille oloille sekä seikoista, joiden vuoksi oikeustoimi oli sopimaton.

30.11.2011

Millaisia vaikutuksia takaisinsaannilla on?

Oikeustoimen peräytyessä on velalliselta saatu omaisuus palautettava konkurssipesään.

29.11.2011

Täytyykö velallisen maksaa velkansa konkurssin jälkeen

Konkurssi on velallisen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen omaisuus käytetään konkurssisaatavien maksuun. Konkurssin tarkoituksen toteuttamiseksi velallisen omaisuus siirtyy konkurssin alkaessa velkojien määräysvaltaan. Velallisen omaisuuden hoitamista ja myymistä sekä muuta konkurssipesän hallintoa varten määrää tuomioistuin pesänhoitajan. Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan.

29.11.2011

Jos velallisen varat eivät riitä kaikkien velkojen maksamiseen, mikä on velkojien maksunsaantijärjestys?

Jos pakkotäytäntöönpanossa jaettavat varat eivät riitä kaikkien saatavien maksamiseen, on velkojilla pääsääntöisesti yhtäläinen oikeus saada maksu näistä varoista saataviensa suuruuden mukaisessa suhteessa. Kuitenkin jos velkojalla on esimerkiksi pantti- tai pidätysoikeus konkurssipesään kuuluvaan omaisuuteen, on tällainen velkoja oikeutettu maksuun ennen muita velkojia. Myös esimerkiksi elatusapusaatava maksetaan ennen muita, tavallisia velkoja. Sama koskee yrityssaneerauksen alaisia saatavia.